II Samuel 19

Na ka korerotia ki a Ioapa, Nana, kei te tangi te kingi, kei te uhunga mo Apoharama.

Ja Joabille ilmoitettiin: katso, kuningas itkee ja suree Absalomia.

Na puta ke ana te whakaoranga i taua ra hei tangi ma te iwi katoa; i rongo hoki te iwi i taua ra i te korero, e koingo ana te kingi ki tana tama.

Ja sinä päivänä oli voitosta itku kaiken kansan seassa; sillä kansa oli kuullut sinä päivänä sanottavan kuninkaan olevan murheellisen poikansa tähden.

Na haere puku ana te iwi i taua ra ki te pa, ano he hunga e haere puku ana i te whakama, ina rere i te whawhai.

Ja kansa lymytti sinä päivänä itsensä ja ei tullut kaupunkiin; niinkuin joku kansa varastaa itsensä, joka häpee paetessansa sodassa.

Ko te kingi ia, taupoki tonu tona mata, nui atu te reo o te kingi ki te tangi, E Apoharama, e taku tama, e Apoharama, e taku tama, e taku tama.

Mutta kuningas peitti kasvonsa ja huusi suurella äänellä: voi minun poikani Absalom! Absalom, minun poikani, minun poikani!

Na ka haere a Ioapa ki te kingi ki roto ki te whare, a ka mea, Kua whakama i a koe inaianei nga mata o au tangata katoa i ora ai koe i tenei ra, i ora ai hoki au tama, me au tamahine, i ora ai au wahine, i ora ai ano au wahine iti,

Niin Joab tuli kuninkaan tykö huoneeseen ja sanoi: sinä olet häväissyt tänäpänä kaikki sinun palvelias, jotka ovat sinun, ja sinun poikais ja tytärtes, emäntäis ja jalkavaimois hengen hädästä pelastaneet tänäpänä;

I a koe ka aroha nei ki ou hoariri, ka kino nei ki te hunga e aroha ana ki a koe. Kua whakaatu mai na hoki koe i tenei ra, he kore noa iho ki a koe nga rangatira me nga tangata: e mohio ana hoki ahau i tenei ra, kia ora kau ko Apoharama, a kia ma te ko matou katoa i tenei ra, ka pai rawa ki a koe.

Ettäs rakastat niitä, jotka sinua vihaavat, ja vihaat niitä, jotka sinua rakastavat; sillä tänäpänä sinä ilmoitit sinus ei lukua pitävän sodanpäämiehistä eli palvelioistas, ja siitä minä tänäpänä ymmärrän, että jos Absalom ainoastansa eläis ja me kaikki olisimme tänäpänä kuolleet, se sinulle kelpais.

Na whakatika, puta atu ki waho, kia puaki tetahi kupu pai ki au tangata: ta te mea he oati tenei naku i a Ihowa, ki te kahore koe e puta ake, e kore tetahi tangata e noho ki a koe i tenei po: a nui atu tenei kino ki a koe i nga kino katoa i pa ki a koe o tou taitamarikitanga ake a mohoa noa nei.

Nouse siis nyt ja käy ulos, ja puhu suloisesti palvelioilles; sillä minä vannon sinulle Herran kautta, että jolles sinä käy ulos, niin ei ole yksikään mies sinun tykönäs tätä yötä; se on sinulle pahempi, kuin kaikki se vastoinkäyminen, joka sinulle hamasta nuoruudestas tähän asti on tapahtunut.

Na ka whakatika te kingi, a noho ana i te kuwaha. Na ka korerotia te korero ki te iwi katoa, Nana, ko te kingi, kei te kuwaha e noho ana. Na haere ana te iwi katoa ki te aroaro o te kingi. Kua whati hoki tera a Iharaira ki tona teneti, ki tona te neti.

Niin nousi kuningas, ja istui portilla. Ja se ilmoitettiin kaikelle kansalle, sanoen: katso, kuningas istuu portilla. Niin kaikki kansa tuli kuninkaan eteen; vaan Israel oli paennut itsekukin majoillensa.

Na ka puta ake he tautohetohe i nga tangata katoa o nga iwi katoa o Iharaira. I ki ratou, Na te kingi tatou i whakaora i roto i te ringa o o tatou hoariri, nana hoki tatou i mawhiti ai i te ringa o nga Pirihitini; heoi kua whati atu nei ia i te w henua i te wehi ki a Apoharama.

Ja kaikki kansa Israelin sukukunnista riiteli keskenänsä, sanoen: kuningas on meitä auttanut meidän vihamiestemme käsistä, Ja hän on meitä pelastanut Philistealaisilta: ja nyt täytyy hänen maakunnasta paeta Absalomin tähden.

A, ko Apoharama i whakawahia nei e tatou hei kingi mo tatou, kua mate i te whawhai. Na, he aha koutou te whai kupu ai kia whakahokia mai te kingi?

Mutta Absalom, jonka me voitelimme meillemme, on kuollut sodassa, miksi te nyt olette niin hiljaiset noutamaan kuningasta?

Na ka tono tangata a Kingi Rawiri ki a Haroko raua ko Apiatara, ki nga tohunga, hei ki atu, Korero atu ki nga kaumatua o Hura, mea atu, He aha koutou i tauhiku ai ki te whakahoki i te kingi ki tona whare? kua tae atu na hoki te korero a Iharaira katoa ki te kingi, ki te whakahoki i a ia ki tona whare.

Mutta kuningas David lähetti pappein Zadokin ja AbJatarin tykö, ja käski heille sanoa: puhukaat vanhimmille Juudassa, sanoen: miksi te olette viimeiset kuningasta kotiansa noutamaan? Sillä kaiken Israelin puhe oli ilmoitettu kuninkaan huoneessa.

Ko oku teina nei koutou, ko oku whenua, ko oku kikokiko, he aha koutou i tauhikuhiku ai ki te whakahoki i te kingi?

Te olette minun veljeni, minun luuni ja minun lihani: miksi te olette viimeiset noutamaan jälleen kuningasta?

Ma korua ano e ki atu ki a Amaha, Ehara ianei koe i te whenua noku, i te kikokiko noku? ma te Atua e mea tenei mea ki ahau me tetahi atu mea, ki te kahore koe e meinga hei rangatira ope ki toku aroaro i nga ra katoa hei whakakapi mo Ioapa.

Ja sanokaat Amasalle: etkös ole minun luuni ja lihani? Jumala tehköön minulle niin ja niin, jollei sinun pidä tuleman sotaherraksi minun edessäni Joabin siaan sinun elinaikanas.

A meinga ana e ia kia piko te ngakau o nga tangata katoa o Hura ano he tangata kotahi; a ka tono tangata ratou ki te kingi hei mea, Hoki mai, me au tangata katoa.

Ja hän käänsi kaikkein Juudan miesten sydämet niinkuin yhden miehen. Ja he lähettivät kuninkaalle sanan: palaja sinä ja kaikki palvelias.

Na hoki ana te kingi, a ka tae ki Horano. I haere ano a Hura ki Kirikara, he haere ki te whakatau i te kingi, hei whakawhiti i te kingi i Horano.

Niin kuningas tuli jälleen. Ja kuin hän lähestyi Jordania, olivat kaikki Juudan miehet tulleet Gilgaliin menemään kuningasta vastaan ja saattamaan kuningasta Jordanin ylitse.

Na hohoro tonu a Himei Pineamini tama a Kera, tera i Pahurimi ra, a haere tahi ana me nga tangata o Hura ki raro, ki te whakatau i a kingi Rawiri.

Ja Simei Geran poika, Jeminin pojan Bahurimista, kiiruhti itsensä ja meni alas Juudan miesten kanssa kuningas Davidia vastaan.

Na kotahi mano nga tangata o Pineamine i a ia, me Tipa ano, me te tangata o te whare o Haora, ratou ko ana tama tekau ma rima, me ana pononga e rua tekau; a whiti ana ratou i Horano i te aroaro o te kingi.

Ja hänen kanssansa oli tuhannen miestä BenJaminista, oli myös Ziba Saulin huoneen palvelia viidentoistakymmenen poikansa kanssa ja kahdenkymmenen palvellansa kanssa; ja he kiiruhtivat heitänsä Jordanin ylitse kuninkaan eteen.

I whiti ano he perepoti hei whakawhiti mo te whare o te kingi, hei mea hoki i nga mea e pai ana ki tona whakaaro. Na ka tapapa a Himei tama a Kera ki te aroaro o te kingi, i a ia ka whiti nei i Horano.

He valmistivat alukset kuningasta ja hänen palvelioitansa ylitse vietää, tehdäksensä sitä kuninkaalle mielen nouteeksi. Mutta Simei Geran poika lankesi polvillensa kuninkaan eteen hänen mennessä Jordanin ylitse,

A ka mea ki te kingi, Kaua toku ariki e whakairi hara ki ahau, kaua ano e maharatia te tutu o tau pononga i te ra i puta mai ai toku ariki, te kingi i Hiruharama; kaua te ngakau o te kingi e mea ki tena.

Ja sanoi kuninkaalle: minun herrani, älä lue minulle sitä pahaa tekoa, älä myös muistele sinun palvelias rikosta, jolla hän sinun vihoitti, herra kuningas, lähteissäs Jerusalemista: älköön kuningas sitä sydämeensä panko.

E mohio ana hoki tau pononga i hara ahau. Koia ahau i haere mai ai inaianei, ko te tuatahi o te whare katoa o Hohepa; i haere mai hoki ki raro, ki te whakatau i toku ariki, i te kingi.

Sillä sinun palvelias tuntee syntiä tehneensä, ja katso, minä olen tänäpänä lähtenyt ensimäisenä koko Josephin huoneesta herraani kuningasta vastaan.

Otiia ka oho a Apihai tama a Teruia, ka mea, E kore ianei a Himei e whakamatea mo tenei, mona i kanga i ta Ihowa i whakawahi ai?

Mutta Abisai ZeruJan poika vastasi ja sanoi: eikö Simein sen edessä pitäisi kuoleman, että hän kirosi Herran voideltua?

Ano ra ko Rawiri, Hei aha maku ta korua, e nga tama a Teruia, i mea ai korua ki te totohe ki ahau i tenei ra? kia mate koia he tangata i roto i a Iharaira i tenei ra? kahore ianei ahau e mohio ko ahau te kingi o Iharaira i tenei ra?

Ja David vastasi: mitä minun on teidän kanssanne, te ZeruJan pojat, että tahdotte tänäpänä minulle tulla saatanaksi? Pitäiskö jonkun tänäpänä kuoleman Israelista? Luuletteko, etten minä tiedä tänäpänä itseni tulleeksi kuininkaaksi Israelissa?

Na ka mea te kingi ki a Himei, E kore koe e mate. Na oati ana te kingi ki a ia.

Sanoi siis kuningas Simeille: ei sinun pidä kuoleman; ja kuningas vannoi hänelle.

Na ka haere a Mepipohete tama a Haora ki raro, ki te whakatau i te kingi. Kihai ona waewae i whakapaia, kihai tona pahau i whakapaia, kihai ano ona kakahu i horoia, no te ra i haere ai te kingi a taea noatia te ra i hoki marie mai ai ia.

Tuli myös MephiBoset Saulin poika kuningasta vastaan, pesemättömillä jaloilla ja ajelemattomalla parralla; ei hän ollut myös pessyt vaatteitansa siitä päivästä, kuin kuningas läksi ja rauhassa jälleen palasi.

A, i tona taenga ki Hiruharama ki te whakatau i te kingi, ka mea te kingi ki a ia, He aha koe te haere ai tatou, e Mepipohete?

Kuin hän tuli Jerusalemissa kuningasta vastaan, sanoi kuningas hänelle: miksi et minun kanssani tullut, MephiBoset?

Ano ra ko ia, Na taku pononga ahau i tinihanga, e toku ariki, e te kingi; i mea hoki tau pononga, Me whakanoho e ahau tetahi kaihe moku, hei ekenga atu moku, ka haere ai i te kingi; he kopa hoki tau pononga.

Ja hän sanoi: herra kuningas, minun palveliani on pettänyt minun; sillä palvelias ajatteli: minä satuloitsen aasin, ajan ja vaellan sillä kuninkaan tykö; sillä palvelias on ontuva.

Na kua whakapae teka ia mo tau pononga ki toku ariki, ki te kingi; otiia rite tonu toku ariki, te kingi ki te anahera a te Atua: na mau e mea te mea e pai ana ki tau titiro.

Ja vielä päälliseksi on hän kantanut minun herrani kuninkaan edessä palvelias päälle; vaan herrani kuningas on kuin Jumalan enkeli, tee siis mitä sinulle on kelvollinen.

Ko te whare katoa hoki o toku papa me te mea he tupapaku i te aroaro o toku ariki, o te kingi: heoi kua whakanohoia e koe tau pononga ki te hunga i kai ki tau tepu. Na, he aha ake ra taku e tika ai kia karanga atu ai ano ahau ki te kingi?

Sillä koko minun isäni huone ei ole muu ollut kuin kuoleman kansa herrani kuninkaan edessä, ja sinä olet palvelias istuttanut niiden sekaan, jotka sinun pöydältäs syövät; mikä oikeus on minulla enää huutaa kuninkaan tykö?

Na ka mea te kingi ki a ia, Hei aha ake au korero i korerotia tonutia ai? Ko taku kupu tenei, Me wehe e korua ko Tipa te mara.

Kuningas sanoi hänelle: mitäs tahdot enää puhua asiastas? Minä olen sanonut: sinun ja Ziban pitää keskenänsä jakaman pellon.

Na ka mea a Mepipohete ki te kingi, Engari me tango katoa e ia, he mea hoki kua tae marie mai toku ariki, te kingi ki tona whare.

Niin MephiBoset sanoi kuninkaalle: ottakaan hän sen kokonansa, että herrani kuningas on rauhassa kotiansa palannut.

I haere mai ano a Paratirai Kireari i Rokerimi; a whiti ana raua ko te kingi i Horano, he kawe i a ia ki tera taha o Horano.

Ja Barsillai Gileadilainen tuli Rogelimista ja meni kuninkaan kanssa Jordanin ylitse, saattamaan häntä Jordanin ylitse.

Na he koroheke rawa a Paratirai, e waru tekau ona tau: nana i atawhai te kingi i tona nohoanga ki Mahanaima; he tangata nui rawa hoki ia.

Ja Barsillai oli sangen ijällinen, jo kahdeksankymmenen vuotinen; hän oli ravinnut kuningasta, kuin hän Mahanaimissa oli; sillä hän oli sangen jalo mies.

Na ka mea te kingi ki a Paratirai, Me whiti koe, taua, a maku koe e atawhai ki toku taha ki Hiruharama.

Ja kuningas sanoi Barsillaille: seuraa minua, minä ravitsen sinun minun kanssani Jerusalemissa.

Na ka mea a Paratirai ki te kingi, E hia nga ra o nga tau hei oranga moku, e haere tahi ai ahau me te kingi ki runga, ki Hiruharama?

Mutta Barsillai sanoi kuninkaalle: kuinka monta vuotta minulla enää on elää, että minä menisin kuninkaan kanssa Jerusalemiin?

Ka waru tekau oku tau i tenei ra: e mohio ranei ahau he pai tenei, he kino tera? e mohiotia ranei e tau pononga te reka o taku e kai ai, o taku ranei e inu ai? e rongo ano ranei ahau i te reo o nga tane waiata, o nga wahine waiata ranei? a kia m einga ano tau pononga hei whakararuraru mo toku ariki, mo te kingi hei aha?

Minä olen jo tänäpänä kahdaksankymmenen ajastaikainen, tietäisinkö minä, mikä hyvä eli paha olis? eli maistaisko palvelias, mitä hän syö ja juo? taikka kuulisinko minä silleen veisaajain ja laulajain ääntä? Miksi palvelias pitäis vaivaaman herraani kuningasta?

Ka haere tahi atu ra tau pononga me te kingi ki tawahi iti atu o Horano: a he aha kia whakaarohia tera ki ahau e te kingi ki tenei utu nui?

Sinun palvelias menee vähä Jordanin ylitse kuninkaan kanssa: minkätähden kuningas tahtoo minulle näin kostaa?

Na, tukua tau pononga kia hoki, kia mate ai ahau ki toku nei pa, ki te taha o te urupa o toku papa, o toku whaea. Engari ia tau pononga, a Kimihama: ko ia e whiti tahi me toku ariki, me te kingi; meatia ki a ia te mea e pai ana ki tau titiro.

Salli siis nyt palvelias palata jällensä, että minä kuolisin minun kaupungissani ja haudattaisiin isäni ja äitini hautaan: ja katso, tässä on sinun palvelias Kimeham, hän menköön herrani kuninkaan kanssa: ja tee hänelle, mitä sinulle on kelvollinen.

Na ka mea te kingi, Me whiti tahi maua ko Kimihama, a maku e mea ki a ia nga mea e pai ana ki tau titiro: a, he aha tau e tono ai ki ahau, ka mahia e ahau mau.

Kuningas vastasi: Kimehamin pitää seuraaman minua ylitse, ja minä teen hänelle, mikä sinulle on otollinen, ja kaikki mitäs minulta anot, teen minä sinulle.

Na whiti ana te iwi katoa i Horano. I whiti ano te kingi, a kihia ana e te kingi a Paratirai, manaakitia ana; a hoki ana tera ki tona wahi.

Kuin kaikki kansa ja kuningas olivat menneet Jordinin ylitse, antoi kuningas Barsillain suuta ja siunasi häntä, ja hän palasi kotiansa.

Heoi whiti ana te kingi ki Kirikara, a i haere tahi ano a Kimihama i a ia: a na te iwi katoa o Hura, na te hawhe o te iwi o Iharaira te kingi i kawe.

Niin kuningas meni Gilgaliin ja Kimeham seurasi häntä; ja kaikki Juudan väki oli saattanut kuningasta ylitse, niin myös puoli Israelin kansasta.

Na haere ana nga tangata katoa o Iharaira ki te kingi, ka mea ki te kingi, He aha o matou teina, nga tangata o Hura i tahae ai i a koe, i whakawhiti mai ai i te kingi, i tona whare katoa, i nga tangata katoa ano a Rawiri, i Horano?

Ja katso, silloin tulivat kaikki Israelin miehet kuninkaan tykö ja sanoivat hänelle: miksi meidän veljemme Juudan miehet ovat varastaneet sinun ja vieneet kuninkaan perheinensä Jordanin ylitse, kaikki myös Davidin miehet hänen kanssansa.

Na ka whakahokia e nga tangata katoa o Hura ki nga tangata o Iharaira, No te mea he whanaunga tata te kingi ki a matou: he aha ra koutou i riri ai mo tenei mea. I kai ranei matou i tetahi mea a te kingi? i homai ranei e ia tetahi mea ki a matou?

Niin vastasivat kaikki Juudan miehet Israelin miehille: sillä kuningas on meitä läheisempi, miksi te sentähden niin närkästytte? Vai luuletteko te, että me jollakulla olemme kuninkaalta ravitut, taikka joitakin lahjoja saaneet?

Na ka whakahoki nga tangata o Iharaira ki nga tangata o Hura, ka mea ratou, Kotahi tekau nga wahi o te kingi kei a matou, a nui atu hoki i to koutou to matou take ki a Rawiri: a he aha matou i whakahaweatia ai e koutou, te waiho ai ma matou te k upu tuatahi mo te whakahoki mai i to matou kingi? Heoi i pakari rawa ake nga kupu a nga tangata o Hura i nga kupu a nga tangata o Iharaira.

Niin Israelin miehet vastasivat Juudan miehiä, sanoen: meillä on kymmenen osaa kuninkaassa, enemmin myös David meille tulee kuin teille: kuinka siis sinä olet minua niin halvaksi lukenut, ettei minun olisi sopinut ensimäisenä olla kuningastani noutamassa? Mutta Juudan miehet puhuivat tuimemmin kuin Israelin miehet.