Psalms 73

Salamo nataon'i Asafa. Andriamanitra mahasoa ny Isiraely tokoa, dia ny madio fo.

Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.

Fa izaho, dia saiky nibolasitra ny tongotro; saiky solafaka ny diako,

Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.

Satria nialona ny mpirehareha aho, raha nahita ny fiadanan'ny ratsy fanahy.

Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.

Fa tsy misy fanaintainana amin'ny fahafatesany, ary fatratra ny heriny.

Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.

Tsy mba misy manavesatra azy, tahaka ny olona sasany, ary tsy mba azom-pahoriana tahaka ny olon-kafa izy.

Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.

Dia izany no iambozonany rehareha toy ny rojo, sy itafiany fahalozàna tahaka ny lamba.

Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.

Bongon-tavy ny masony; miloatra ny hevitry ny fony.

Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.

Manazimbazimba izy ka miresaka fampahoriana an-dolom-po; avo vava izy.

Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.

Manao vava manakatra ny lanitra izy, ary ny lelany mandeha mitety ny tany.

Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.

Izany no itodihan'ny olony hankany aminy; ary rano be no gohin'ireny;

Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,

Ka hoy izy: Hataon'Andriamanitra ahoana no fahalala? ary manam-pahalalana va ny Avo Indrindra?

Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?

Indro, ireny dia olona ratsy fanahy; miadana mandrakariva izy ka mitombo harena.

Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.

Foana mihitsy ny nanadiovako ny foko sy ny nanasàko ny tanako tamin'ny fahamarinana.

Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?

Azom-pahoriana mandritra ny andro aho, ary faizana isa-maraina.

Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?

Raha tahìny aho nanao hoe: Hiteny izany aho, dia ho namitaka ireo zanakao.

Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.

Dia nieritreritra ta-hahalala izany zavatra izany aho, kanjo sarotra teo imasoko izany.

Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,

Mandra-piditro tao amin'ny fitoera-masin'Andriamanitra ka nihevitra izay ho farany.

Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.

Eo amin'izay mahasolafaka tokoa no ametrahanao azy, ary aripakao ho ringana izy.

Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.

Hià! rava indray mipi-maso izy! levona izy, matin-java-mahatahotra izy!

Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.

Tahaka ny anaovan'ny olona ny nofiny ho tsinontsinona, dia tahaka izany, Tompo ô, no anaovanao ny endrik'ireny ho tsinontsinona, raha mifoha Hianao.

Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.

Raha lotika ny foko, ka voatsindrona ny voako,

Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,

Dia ketrina aho ka tsy nahalala; eny, biby teo anatrehanao aho.

Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.

Nefa izaho dia eo aminao ihany mandrakariva, mihazona ny tanako ankavanana Hianao.

Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.

Ny saina omenao no hitondranao ahy, ary rehefa afaka izany, dia horaisinao ho amin'ny voninahitra aho.

Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.

Iza no ahy any an-danitra? ary tsy misy etỳ ambonin'ny tany iriko tahaka Anao.

Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.

Na dia levona aza ny nofoko sy ny foko, dia mbola vatolampin'ny foko sy anjarako mandrakizay Andriamanitra.

Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.

Fa, indro, very izay lavitra Anao; aringanao izay rehetra mijangajanga mahafoy Anao.

Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.

Fa, izaho, dia ny ho akaikin'Andriamanitra no mahatsara ahy; Hianao, Jehovah Tompo ô, no nataoko aroko, mba hilaza ny asanao rehetra aho.

Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.