Lamentations 5

Jehovah ô, tsarovy izay nanjo anay; Hevero sy diniho ny latsa mahazo anay.

Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.

Ny lovanay dia afindra ho an'ny vahiny ary ny tranonay ho an'ny hafa firenena.

Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.

Efa kamboty izahay ka tsy manan-dray, ny reninay dia toy ny mpitondra-tena.

Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.

Na dia ny loharanonay aza dia andoavanay vola vao azonay isotroana, ary ny kitay hazonay dia vidinay vao azo.

Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.

Rambondrambonan'ny mpanenjika amin'ny hatokay izahay; Reraka izahay fa tsy manam-pitsaharana.

kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.

Nanolo-tanana tamin'ny Egyptiana sy ny Asyriana izahay mba ho voky hanina.

Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.

Nanota ny razanay tsy etỳ intsony izy; Ary izahay no mivesatra ny helony.

Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.

Andevo no manapaka anay; Tsy misy manafaka anay amin'ny tànany.

Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.

Noho ny sabatra mamely any an-efitra dia manao vy very ny ainay izahay vao mahazo hanina.

Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.

Mahamay toy ny fatana ny hodi-tray noho ny fahamaimaizana avy amin'ny mosary.

Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.

Nosavihina ny vehivavy tao Ziona ary ny virijina tao amin'ny tanànan'ny Joda.

He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.

Nahantona tamin'ny tànany ny lehibe; Ary ny antitra tsy mba nohajaina.

Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.

Ny zatovo nitondra ny fikosoham-bary; Ary ny ankizy madinika nivembena nitondra ny hazo.

Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.

Ny loholona tsy misy eo am-bavahady, ary ny zatovo tsy mitendry zava-maneno intsony.

Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.

Ny hafalian'ny fonay dia nitsahatra, ary ny dihinay niova ho fitomaniana.

Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.

Efa afaka ny satro-boninahitra tamin'ny lohanay; Idiran-doza izahay, fa efa nanota!

Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!

Ary noho izany dia reraka ny fonay, eny, noho izany dia maizina ny masonay,

Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;

Noho ny amin'ny tendrombohitra Ziona, izay efa lao sady ikarenjen'ny amboahaolo.

Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.

Jehovah ô, ianao no mipetraka mandrakizay, eny, ny seza fiandriananao no maharitra hatramin'ny taranaka fara mandimby.

Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!

Ahoana no dia anadinoanao anay mandrakizay sy ahafoizanao anay andro lava ?

Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?

Jehovah ô, ampivereno aminao izahay, mba hiverenanay; Havaozy ho toy ny fahiny ny andronay.

Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.

Moa dia nandà anay tokoa va Hianao sy tezitra aminay indrindra?

Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?