1. Home
  2. Pair
  3. ItaRive
  4. FinBiblia
  5. Song.2

Song of Solomon 2

2:1
Io sono la rosa di Saron, il giglio delle valli.
Minä olen Saronin kukkanen, ja kukoistus laaksossa.
2:2
Quale un giglio tra le spine, tale è l’amica mia tra le fanciulle.
Niinkuin ruusu orjantappuroissa, niin on armaani tytärten seassa.
2:3
Qual è un melo fra gli alberi del bosco, tal è l’amico mio fra i giovani. Io desidero sedermi alla sua ombra, e il suo frutto è dolce al mio palato.
Niinkuin omenapuu metsäpuiden seassa, niin on ystäväni poikain seassa: minä istun hänen varjossansa, jota minä anon, ja hänen hedelmänsä on minun suussani makia.
2:4
Egli m’ha condotta nella casa del convito, e l’insegna che spiega su di me è Amore.
Hän johdattaa minua viinakellariinsa; ja rakkaus on hänen lippunsa minun päälläni.
2:5
Fortificatemi con delle schiacciate d’uva, sostentatemi con de’ pomi, perch’io son malata d’amore.
Virvoittakaat minua viinaleileillä, ja vahvistakaat minua omenilla; sillä minä olen sairas rakkaudesta.
2:6
La sua sinistra sia sotto al mio capo, e la sua destra m’abbracci!
Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, hänen oikia kätensä halaa minua.
2:7
O figliuole di Gerusalemme, io vi scongiuro per le gazzelle, per le cerve dei campi, non svegliate, non svegliate l’amor mio, finch’essa non lo desideri!
Minä vannotan tietä, Jerusalemin tyttäret, metsävuohten eli naaraspeurain kautta kedolla, ettette herätä eli vaivaa armastani, siihen asti kuin hän itse tahtoo.
2:8
Ecco la voce del mio amico! Eccolo che viene, saltando per i monti, balzando per i colli.
Tämä on ystäväni ääni, katso, hän tulee: hän hyppää vuorilla ja karkaa kukkuloille.
2:9
L’amico mio è simile a una gazzella o ad un cerbiatto. Eccolo, egli sta dietro al nostro muro, e guarda per la finestra, lancia occhiate attraverso alle persiane.
Ystäväni on metsävuohen eli nuoren peuran kaltainen: katso, hän seisoo seinän takana, ja katsoo akkunasta sisälle, ja kurkistelee häkin lävitse.
2:10
Il mio amico parla e mi dice: Lèvati, amica mia, mia bella, e vientene,
Ystäväni vastaa ja sanoo minulle: nouse armaani, ihanaiseni, ja tule.
2:11
poiché, ecco, l’inverno è passato, il tempo delle piogge è finito, se n’è andato;
Sillä katso, talvi on kulunut, ja sade lakannut ja mennyt pois:
2:12
i fiori appaion sulla terra, il tempo del cantare è giunto, e la voce della tortora si fa udire nelle nostre contrade.
Kukkaset ovat puhjenneet kedolla, kevät on tullut, ja toukomettisen ääni kuuluu meidän maassamme;
2:13
Il fico ha messo i suoi ficucci, e le viti fiorite esalano il loro profumo. Lèvati, amica mia, mia bella, e vientene".
Fikunapuut puhkeevat, viinapuut kukoistavat ja antavat hajunsa: nouse, armaani, ihanaiseni, ja tule.
2:14
O mia colomba, che stai nelle fessure delle rocce, nel nascondiglio delle balze, mostrami il tuo viso, fammi udire la tua voce; poiché la tua voce è soave, e il tuo viso è bello.
Kyhkyläiseni vuoren raossa ja kivirauniossa, anna minun nähdä kasvos, anna minun kuulla äänes; sillä sinun äänes on suloinen, ja kasvos ihanainen.
2:15
Pigliateci le volpi, le volpicine che guastano le vigne, poiché le nostre vigne sono in fiore!
Ottakaat meille ketut kiinni, ne vähät ketut, jotka turmelevat viinamäet; sillä meidän viinamäkemme ovat röhkäleillä.
2:16
Il mio amico è mio, ed io son sua: di lui, che pastura il gregge fra i gigli.
Ystäväni on minun, ja minä hänen, joka kaitsee kukkasten keskellä,
2:17
Prima che spiri l’aura del giorno e che le ombre fuggano, torna, amico mio, come la gazzella od il cerbiatto sui monti che ci separano!
Siihenasti että päivä jäähtyy ja varjot kulkevat pois. Palaja, ole niinkuin metsävuohi, ystäväni, eli niinkuin nuori peura Eroitusvuorilla.

© bibleglot.com