Psalms 81

Per il Capo de’ musici. Sulla Ghittea. Salmo di Asaf. Cantate con gioia a Dio nostra forza; mandate grida di allegrezza all’Iddio di Giacobbe!

Gittitin päällä, edelläveisaajalle, Asaphin (Psalmi.) Veisatkaat iloisesti Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme: ihastukaat Jakobin Jumalalle.

Intonate un salmo e fate risonare il cembalo, l’arpa deliziosa, col saltèro.

Ottakaat psalmit ja tuokaat kanteleet, iloiset harput ja psaltari.

Sonate la tromba alla nuova luna, alla luna piena, al giorno della nostra festa.

Soittakaat pasunilla uudessa kuussa, meidän lehtimajamme juhlapäivänä.

Poiché questo è uno statuto per Israele, una legge dell’Iddio di Giacobbe.

Sillä se on tapa Israelissa, ja Jakobin Jumalan oikeus.

Egli lo stabilì come una testimonianza in Giuseppe, quando uscì contro il paese d’Egitto. Io udii allora il linguaggio di uno che m’era ignoto:

Sen hän pani Josephissa todistukseksi, koska he Egyptin maalta läksivät, ja oudon kielen kuulleet olivat.

O Israele, io sottrassi le tue spalle ai pesi, le tue mani han lasciato le corbe.

Minä olen heidän olkansa kuormasta vapahtanut; ja heidän kätensä pääsivät tiiliä tekemästä.

Nella distretta gridasti a me ed io ti liberai; ti risposi nascosto in mezzo ai tuoni, ti provai alle acque di Meriba. Sela.

Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden tykönä, Sela!

Ascolta, o popolo mio, ed io ti darò degli ammonimenti; o Israele, volessi tu pure ascoltarmi!

Kuule, minun kansani, minä todistan sinun seassas: Israel, jospa sinä minua kuulisit!

Non vi sia nel mezzo di te alcun dio straniero, e non adorare alcun dio forestiero:

Ei pidä sinun seassas muukalainen jumala oleman, ja ei pidä sinun vierasta jumalaa kumartaman.

Io sono l’Eterno, l’Iddio tuo, che ti fece risalire dal paese d’Egitto; allarga la tua bocca, ed io l’empirò.

Minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinun vein ulos Egyptin maalta: levitä suus, niin minä sen täytän.

Ma il mio popolo non ha ascoltato la mia voce, e Israele non mi ha ubbidito.

Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, ja Israel ei totellut minua.

Ond’io li abbandonai alla durezza del cuor loro, perché camminassero secondo i loro consigli.

Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen, vaeltamaan neuvonsa jälkeen.

Oh se il mio popolo volesse ascoltarmi, se Israele volesse camminar nelle mie vie!

Jos minun kansani kuulis minua, ja Israel minun teissäni kävis,

Tosto farei piegare i loro nemici, e rivolgerei la mia mano contro i loro avversari.

Niin minä pian heidän vihollisensa painaisin alas, ja käteni kääntäisin heidän vihollistensa päälle,

Quelli che odiano l’Eterno dovrebbero sottomettersi a lui, ma la loro durata sarebbe in perpetuo.

Ja Herran viholliset hukkaan tulisivat; mutta heidän aikansa olisi ijankaikkisesti pysyvä,

Io li nutrirei del fior di frumento, e li sazierei di miele stillante dalla roccia.

Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla, ja ravitsisin heitä hunajalla kalliosta.