Psalms 74

Cantico di Asaf. O Dio, perché ci hai rigettati per sempre? Perché arde l’ira tua contro il gregge del tuo pasco?

Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?

Ricordati della tua raunanza che acquistasti in antico, che redimesti per esser la tribù della tua eredità; ricordati del monte di Sion, di cui hai fatto la tua dimora!

Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.

Dirigi i tuoi passi verso le ruine perpetue; il nemico ha tutto devastato nel tuo santuario.

Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.

I tuoi avversari hanno ruggito dentro al luogo delle tue raunanze; vi hanno posto le loro insegne per emblemi.

Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.

Parevano uomini levanti in alto le scuri nel folto d’un bosco.

Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,

E invero con l’ascia e col martello, hanno spezzato tutte le sculture della tua casa.

Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.

Hanno appiccato il fuoco al tuo santuario, han profanato, gettandola a terra, la dimora del tuo nome.

He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.

Han detto in cuor loro: Distruggiamo tutto! Hanno arso tutti i luoghi delle raunanze divine nel paese.

He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.

Noi non vediam più i nostri emblemi; non v’è più profeta, né v’è fra noi alcuno che sappia fino a quando.

Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.

Fino a quando, o Dio, oltraggerà l’avversario? Il nemico sprezzerà egli il tuo nome in perpetuo?

Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?

Perché ritiri la tua mano, la tua destra? Traila fuori dal tuo seno, e distruggili!

Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?

Ma Dio è il mio Re ab antico, colui che opera liberazioni in mezzo alla terra.

Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.

Tu, con la tua forza, spartisti il mare, tu spezzasti il capo ai mostri marini sulle acque,

Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.

tu spezzasti il capo del leviatan, tu lo desti in pasto al popolo del deserto.

Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.

Tu facesti sgorgare fonti e torrenti, tu asciugasti fiumi perenni.

Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.

Tuo è il giorno, la notte pure è tua; tu hai stabilito la luna e il sole.

Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.

Tu hai fissato tutti i confini della terra, tu hai fatto l’estate e l’inverno.

Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.

Ricordati questo: che il nemico ha oltraggiato l’Eterno, e che un popolo stolto ha sprezzato il tuo nome.

Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.

Non dare alle fiere la vita della tua tortora, non dimenticare per sempre il gregge dei tuoi poveri afflitti!

Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.

Abbi riguardo al patto, poiché i luoghi tenebrosi della terra son pieni di ricetti di violenza.

Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.

L’oppresso non se ne torni svergognato; fa’ che il misero e il bisognoso lodino il tuo nome.

Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.

Lèvati, o Dio, difendi la tua causa! Ricordati dell’oltraggio che ti è fatto del continuo dallo stolto.

Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.

Non dimenticare il grido de’ tuoi nemici, lo strepito incessante di quelli che si levano contro di te.

Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.