Psalms 144

Salmo di Davide. Benedetto sia l’Eterno, la mia ròcca, che ammaestra le mie mani alla pugna e le mie dita alla battaglia;

Davidin Psalmi. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan, ja sormeni tappelemaan,

ch’è il mio benefattore e la mia fortezza, il mio alto ricetto, e il mio liberatore il mio scudo, colui nel quale mi rifugio, che mi rende soggetto il mio popolo.

Minun laupiuteni ja minun linnani, minun varjelukseni ja minun vapahtajani, minun kilpeni, johon minä uskallan, joka minun kansani minun alleni vaatii.

O Eterno, che cos’è l’uomo, che tu ne prenda conoscenza? o il figliuol dell’uomo che tu ne tenga conto?

Herra, mikä on ihminen, ettäs häntä korjaat? eli ihmisen poika, ettäs hänestä otat vaarin?

L’uomo è simile a un soffio, i suoi giorni son come l’ombra che passa.

On sittekin ihminen tyhjän verta: hänen aikansa katoo niinkuin varjo.

O Eterno, abbassa i tuoi cieli e scendi; tocca i monti e fa’ che fumino.

Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat.

Fa’ guizzare il lampo e disperdi i miei nemici. Lancia le tue saette, e mettili in rotta.

Anna leimaukset iskeä, ja hajoita heitä: ammu nuolias ja kauhistuta heitä.

Stendi le tue mani dall’alto, salvami e liberami dalle grandi acque, dalla mano degli stranieri,

Lähetä kätes ylhäältä, ja kirvota minua, ja pelasta minua suurista vesistä ja muukalaisten lasten käsistä,

la cui bocca parla menzogna, e la cui destra è destra di frode.

Joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi.

O Dio, a te canterò un nuovo cantico; sul saltèro a dieci corde a te salmeggerò,

Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren: minä soitan sinulle kymmenkielisellä psaltarilla,

che dài la vittoria ai re, che liberi Davide tuo servitore dalla spada micidiale.

Sinä joka kuninkaille voiton annat, ja palvelias Davidin vapahdat murhamiekasta.

Salvami e liberami dalla mano degli stranieri, la cui bocca parla menzogna, e la cui destra è destra di frode.

Päästä myös minua ja pelasta minua muukalaisten kädestä, joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi,

I nostri figliuoli, nella loro giovinezza, sian come piante novelle che crescono, e le nostre figliuole come colonne scolpite nella struttura d’un palazzo.

Että meidän pojat kasvaisivat nuoruudessansa niinkuin vesat, ja meidän tyttäret, niinkuin templin kaunistetut seinät.

I nostri granai siano pieni e forniscano ogni specie di beni. Le nostre gregge moltiplichino a migliaia e a diecine di migliaia nelle nostre campagne.

Meidän aittamme olkoon täynnä, jotka runsaat elatukset antaisivat toinen toisensa perästä, että meidän lampaamme poikisivat tuhannen, ja sata tuhatta, kylissämme;

Le nostre giovenche siano feconde; e non vi sia né breccia, né fuga, né grido nelle nostre piazze.

Että härkämme olisivat vahvat työhön; ettei yhtään vahinkoa, eikä valitusta eli kannetta olisi kaduillamme.

Beato il popolo che è in tale stato, beato il popolo il cui Dio è l’Eterno.

Autuas on se kansa, jolle niin käy; vaan autuas on se kansa, jonka Jumalana Herra on.