Proverbs 18

Chi si separa dagli altri cerca la propria soddisfazione e s’arrabbia contro tutto ciò ch’è profittevole.

Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.

Lo stolto prende piacere, non nella prudenza, ma soltanto nel manifestare ciò che ha nel cuore.

Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.

Quando viene l’empio, viene anche lo sprezzo; e, con la vergogna, viene l’obbrobrio.

Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.

Le parole della bocca d’un uomo sono acque profonde; la fonte di sapienza è un rivo che scorre perenne.

Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.

Non è bene aver per l’empio de’ riguardi personali, per far torto al giusto nel giudizio.

Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.

Le labbra dello stolto menano alle liti, e la sua bocca chiama le percosse.

Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.

La bocca dello stolto è la sua rovina, e le sue labbra sono un laccio per l’anima sua.

Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.

Le parole del maldicente son come ghiottonerie, e penetrano fino nell’intimo delle viscere.

Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.

Anche colui ch’è infingardo nel suo lavoro è fratello del dissipatore.

Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.

Il nome dell’Eterno è una forte torre; il giusto vi corre, e vi trova un alto rifugio.

Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.

I beni del ricco son la sua città forte; son come un’alta muraglia… nella sua immaginazione.

Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.

Prima della rovina, il cuor dell’uomo s’innalza, ma l’umiltà precede la gloria.

Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman..

Chi risponde prima d’aver ascoltato, mostra la sua follia, e rimane confuso.

Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.

Lo spirito dell’uomo lo sostiene quand’egli è infermo; ma lo spirito abbattuto chi lo solleverà?

Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?

Il cuore dell’uomo intelligente acquista la scienza, e l’orecchio dei savi la cerca.

Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.

I regali che uno fa gli apron la strada e gli dànno adito ai grandi.

Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.

Il primo a perorare la propria causa par che abbia ragione; ma vien l’altra parte, e scruta quello a fondo.

Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.

La sorte fa cessare le liti e decide fra i grandi.

Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.

Un fratello offeso è più inespugnabile d’una città forte; e le liti tra fratelli son come le sbarre d’un castello.

Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.

Col frutto della sua bocca l’uomo sazia il corpo; si sazia col provento delle sue labbra.

Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.

Morte e vita sono in potere della lingua; chi l’ama ne mangerà i frutti.

Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.

Chi ha trovato moglie ha trovato un bene e ha ottenuto un favore dall’Eterno.

Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.

Il povero parla supplicando, il ricco risponde con durezza.

Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.

Chi ha molti amici li ha per sua disgrazia; ma v’è tale amico, ch’è più affezionato d’un fratello.

Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.