Proverbs 15

La risposta dolce calma il furore, ma la parola dura eccita l’ira.
Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
La lingua dei savi è ricca di scienza, ma la bocca degli stolti sgorga follia.
Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
Gli occhi dell’Eterno sono in ogni luogo, osservando i cattivi ed i buoni.
Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
La lingua che calma, è un albero di vita, ma la lingua perversa strazia lo spirito.
Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
L’insensato disdegna l’istruzione di suo padre, ma chi tien conto della riprensione diviene accorto.
Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
Nella casa del giusto v’è grande abbondanza, ma nell’entrate dell’empio c’è turbolenza.
Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
Le labbra dei savi spargono scienza, ma non così il cuore degli stolti.
Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
Il sacrifizio degli empi è in abominio all’Eterno, ma la preghiera degli uomini retti gli è grata.
Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
La via dell’empio è in abominio all’Eterno, ma egli ama chi segue la giustizia.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
Una dura correzione aspetta chi lascia la diritta via; chi odia la riprensione morrà.
Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
Il soggiorno de’ morti e l’abisso stanno dinanzi all’Eterno; quanto più i cuori de’ figliuoli degli uomini!
Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet.
Il beffardo non ama che altri lo riprenda; egli non va dai savi.
Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
Il cuore allegro rende ilare il volto, ma quando il cuore è triste, lo spirito è abbattuto.
Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
Il cuor dell’uomo intelligente cerca la scienza, ma la bocca degli stolti si pasce di follia.
Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
Tutt’i giorni dell’afflitto sono cattivi, ma il cuor contento è un convito perenne.
Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
Meglio poco col timor dell’Eterno, che gran tesoro con turbolenza.
Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
Meglio un piatto d’erbe, dov’è l’amore, che un bove ingrassato, dov’è l’odio.
Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
L’uomo iracondo fa nascere contese, ma chi è lento all’ira acqueta le liti.
Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
La via del pigro è come una siepe di spine, ma il sentiero degli uomini retti è piano.
Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
Il figliuol savio rallegra il padre, ma l’uomo stolto disprezza sua madre.
Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
La follia è una gioia per chi è privo di senno, ma l’uomo prudente cammina retto per la sua via.
Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
I disegni falliscono, dove mancano i consigli; ma riescono, dove son molti i consiglieri.
Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
Uno prova allegrezza quando risponde bene; e com’è buona una parola detta a tempo!
Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
Per l’uomo sagace la via della vita mena in alto e gli fa evitare il soggiorno de’ morti, in basso.
Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on.
L’Eterno spianta la casa dei superbi, ma rende stabili i confini della vedova.
Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
I pensieri malvagi sono in abominio all’Eterno, ma le parole benevole son pure agli occhi suoi.
Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
Chi è avido di lucro conturba la sua casa, ma chi odia i regali vivrà.
Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
Il cuor del giusto medita la sua risposta, ma la bocca degli empi sgorga cose malvage.
Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
L’Eterno è lungi dagli empi, ma ascolta la preghiera dei giusti.
Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
Uno sguardo lucente rallegra il cuore; una buona notizia impingua l’ossa.
Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
L’orecchio attento alla riprensione che mena a vita, dimorerà fra i savi.
Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
Chi rigetta l’istruzione disprezza l’anima sua, ma chi dà retta alla riprensione acquista senno.
Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
Il timor dell’Eterno è scuola di sapienza; e l’umiltà precede la gloria.
Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.