Job 15

Allora Elifaz di Teman rispose e disse:

Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi:

"Il savio risponde egli con vana scienza? si gonfia egli il petto di vento?

Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella?

Si difende egli con ciarle inutili e con parole che non giovan nulla?

Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä.

Tu, poi, distruggi il timor di Dio, menomi il rispetto religioso che gli è dovuto.

Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä.

La tua iniquità ti detta le parole, e adoperi il linguaggio degli astuti.

Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen.

Non io, la tua bocca stessa ti condanna; le tue labbra stesse depongono contro a te.

Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan:

Sei tu il primo uomo che nacque? Fosti tu formato prima de’ monti?

Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu?

Hai tu sentito quel che s’è detto nel Consiglio di Dio? Hai tu fatto incetta della sapienza per te solo?

Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua?

Che sai tu che noi non sappiamo? Che conoscenza hai tu che non sia pur nostra?

Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme?

Ci son fra noi degli uomini canuti ed anche de’ vecchi più attempati di tuo padre.

Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs.

Fai tu sì poco caso delle consolazioni di Dio e delle dolci parole che t’abbiam rivolte?

Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs?

Dove ti trascina il cuore, e che voglion dire codeste torve occhiate?

Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs?

Come! tu volgi la tua collera contro Dio, e ti lasci uscir di bocca tali parole?

Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät.

Che è mai l’uomo per esser puro, il nato di donna per esser giusto?

Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on?

Ecco, Iddio non si fida nemmeno de’ suoi santi, i cieli non son puri agli occhi suoi;

Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä.

quanto meno quest’essere abominevole e corrotto, l’uomo, che tracanna l’iniquità come l’acqua!

Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä?

Io voglio ammaestrarti; porgimi ascolto, e ti racconterò quello che ho visto,

Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen:

quello che i Savi hanno riferito senza nulla celare di quel che sapean dai padri,

Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut.

ai quali soli è stato dato il paese; e in mezzo ai quali non è passato lo straniero.

Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä.

L’empio è tormentato tutti i suoi giorni, e pochi son gli anni riservati al prepotente.

Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty.

Sempre ha negli orecchi rumori spaventosi, e in piena pace gli piomba addosso il distruttore.

Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä.

Non ha speranza d’uscir dalle tenebre, e si sente destinato alla spada.

Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa.

Va errando in cerca di pane; dove trovarne? ei sa che a lui dappresso è pronto il giorno tenebroso.

Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan.

La distretta e l’angoscia lo riempion di paura, l’assalgono a guisa di re pronto alla pugna,

Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan.

perché ha steso la mano contro Dio, ha sfidato l’Onnipotente,

Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan.

gli s’è slanciato audacemente contro, sotto il folto de’ suoi scudi convessi.

Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan.

Avea la faccia coperta di grasso, i fianchi carichi di pinguedine;

Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä.

s’era stabilito in città distrutte, in case disabitate, destinate a diventar mucchi di sassi.

Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat.

Ei non s’arricchirà, la sua fortuna non sarà stabile; né le sue possessioni si stenderanno sulla terra.

Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.

Non potrà liberarsi dalle tenebre, il vento infocato farà seccare i suoi rampolli, e sarà portato via dal soffio della bocca di Dio.

Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo.

Non confidi nella vanità; è un’illusione; poiché avrà la vanità per ricompensa.

Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa.

La sua fine verrà prima del tempo, e i suoi rami non rinverdiranno più.

Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman.

Sarà come vigna da cui si strappi l’uva ancor acerba, come l’ulivo da cui si scuota il fiore;

Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa.

poiché sterile è la famiglia del profano, e il fuoco divora le tende ov’entrano presenti.

Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen,

L’empio concepisce malizia, e partorisce rovina; ei si prepara in seno il disinganno".

Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen.