Psalms 110

Dávidé; zsoltár. Monda az Úr az én uramnak: Ülj az én jobbomon, a míg ellenségeidet zsámolyul vetem a te lábaid alá.

Davidin Psalmi. Herra sanoi minun Herralleni: istu oikialle kädelleni, siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.

A te hatalmad pálczáját kinyújtja az Úr Sionból, *mondván:* Uralkodjál ellenségeid között!

Herra lähettää sinun väkevyytes valtikan Zionista: vallitse vihollistes seassa.

A te néped készséggel siet a te sereggyűjtésed napján, szentséges öltözetekben; hajnalpir méhéből leszen ifjaidnak harmatja.

Sinun voittos päivänä palvelee sinun kansas sinua mielellänsä pyhissä kaunistuksissa: sinun lapses synnytetään sinulle niinkuin kaste aamuruskosta.

Megesküdt az Úr és meg nem másítja: Pap vagy te örökké Melkhisedek rendje szerint.

Herra on vannonut, ja ei kadu sitä: sinä olet pappi ijankaikkisesti, Melkisedekin säädyn jälkeen.

Az Úr a te jobbod felől; megrontja az ő haragja napján a királyokat;

Herra on sinun oikialla kädelläs: hän musertaa kuninkaat vihansa päivänä.

Ítéletet tart a nemzetek között; telve lesz holttestekkel; összezúz messze földön minden főt.

Hän tuomitsee pakanain seassa, hän täyttää maakunnat ruumiilla: hän musertaa monen maakunnan pään.

Az út mellett való patakból iszik; ezért emeli fel az ő fejét.

Hän juo ojasta tiellä; sen tähden korottaa hän päänsä.