Psalms 130

Se yon chante pou yo chante lè y'ap moute lavil Jerizalèm. Nan mizè mwen ye a, Seyè, m'ap rele nan pye ou.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Seyè, koute m' non! Panche zòrèy ou pou ou tande jan m'ap lapriyè nan pye ou.

Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Si ou t'ap make tout zak nou fè, Seyè, ki moun ki ta ka leve tèt devan ou?

Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Men, ou padonnen nou, pou n' ka respekte ou.

Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Mwen mete tout espwa m' nan Seyè a, mwen mete espwa m' nan sa li di.

Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

N'ap tann Seyè a, tankou faksyonnè k'ap tann solèy leve, wi, tankou faksyonnè k'ap tann solèy leve!

Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Nou menm pèp Izrayèl, mete tout espwa nou nan Seyè a, paske li renmen nou anpil. Li toujou pare pou delivre.

Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Se li menm ki va delivre pèp Izrayèl la anba tout mechanste yo fè yo.

Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.