Lamentations 3

Mwen se yon nonm ki konnen mizè moun gen pou pase lè Bondye ankòlè sou yo, lè Bondye ap pini yo.
Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
Li trennen m', li fè m' mache nan fènwa san yon ti limyè pou klere m'.
Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
Tout lajounen, l'ap plede bat mwen san rete.
Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
Po kò m' fin chire, vyann mwen parèt deyò konsa. Li kraze tout zo nan kò m'.
Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
Li fèmen m' nan yon koridò mizè ak lafliksyon.
Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
Li fè m' rete kote ki fènwa a tankou moun mouri yo.
Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
Li moute yon miray, li fèmen kote m' ye a, m' pa ka chape. Li mare m' ak gwo chenn.
Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
Tout rele mwen rele byen fò, pesonn p'ap tande m'.
Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
Li simen gwo wòch toupatou sou wout mwen. Kote m' vire, chak pa mwen fè, m' bite.
Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
Tankou yon lous, li biske kò l', l'ap veye m'. Tankou yon lyon, li kache, l'ap tann mwen.
Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
Li fè m' tonbe nan bwa. Li filange tout kò m'. Lèfini, li lage m'.
Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
Li mete flèch nan banza li, li vize. Se sou mwen l'ap voye yo.
Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
Li fè flèch li yo antre fon nan kò m'.
Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
Tout moun nan peyi a ap pase m' nan betiz. Se toutan y'ap fè chante sou mwen.
Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
Li plen vant mwen ak manje anmè kou fyèl. Li fè m' bwè labsent jouk mwen sou.
Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
Li fwote tout figi m' atè, li fè m' kase dan m' nan wòch.
Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
Mwen pa konnen sa yo rele kè poze. Mwen bliye sa yo rele kè kontan.
Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
Mwen di: M' pa gen lontan pou m' viv ankò. M' pèdi tout espwa mwen te gen nan Bondye.
Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
Lè m' chonje nan ki mizè mwen ye, jan m'ap mache pwonmennen san rete, se tankou yon labsent, yon fyèl m'ap vale.
Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
Wi, lè m' chonje sa, kè m' sere, m' santi kè m' ap rache
Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
Men, mwen reprann kouraj lè m' chonje yon sèl bagay.
Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
Seyè a pa janm sispann renmen nou. L'ap toujou gen pitye pou nou.
Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
Tankou solèy la ki leve chak maten konsa tou l'ap toujou kenbe pawòl li.
Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
Mwen di: Se Seyè a ki tout mwen. Se nan li mwen mete tout espwa m'.
Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
Seyè a bon pou tout moun ki mete konfyans yo nan li, pou moun k'ap konte sou li.
Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
Sa bon pou nou rete dousman ap tann li vin delivre nou.
Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
Sa bon pou nou aprann sipòte depi nou tou jenn.
Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
Lè Bondye ap manyen ak nou, ann chita pou kont nou san di anyen.
Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
Nou pa bezwen plenyen. Nou pa janm konnen, ka gen espwa toujou.
Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
Se pou n' pare figi n' pou n' pran souflèt. Se pou n' asepte tou sa yo fè nou.
Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
Bondye sèl Mèt la p'ap janm lage nou nèt.
Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
Li ka fè nou lapenn, men l'ap gen pitye pou nou paske li renmen nou anpil.
Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
Li pa pran plezi nan fè nou soufri, ni nan ban nou lapenn.
Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
Atò, se konnen Seyè a, Bondye sèl Mèt la, pa konnen lè y'ap kraze prizonye anba baton,
Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
lè yo derefize rekonèt dwa Bondye ban nou,
Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
lè y'ap bay move jijman nan tribinal! Atò, se konnen li pa konnen!
Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
Depi Bondye Sèl Mèt la pale, se fini! Sa l' di se sak fèt.
Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
Tou sa ki rive an byen osinon an mal, se li menm ki penmèt sa.
Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
Lè nou anba bwa pou peche nou yo sa nou bezwen plenyen fè!
Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
Annou gade jan n'ap mennen bak nou! Ann egzaminen byen jan n'ap viv la! Lèfini, ann tounen vin jwenn Bondye!
Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
Ann leve bra nou nan syèl la, ann lapriyè nan pye l'!
Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
Nou peche, nou kenbe tèt avè ou! Men, ou menm ou pa padonnen nou.
Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
Ou move pi rèd, ou fann nan kò nou! Ou te san pitye. Ou touye nou.
Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
Ou vlope kò ou nan yon gwo nwaj nwa pou lapriyè nou pa rive nan zòrèy ou.
Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
Ou fè nou tounen yon depotwa, yon pil fatra nan mitan lòt nasyon sou latè yo.
Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
Tout lènmi nou yo ap lave bouch yo sou nou.
Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
N'ap viv ak kè sote, si se pa lanmò, se gwo danje, se gwo malè!
Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
De je m' yo ap ponpe dlo tankou larivyè, lè m' wè malè ki tonbe sou pèp mwen an!
Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
Dlo ap koule nan je m' san rete. Li p'ap janm sispann,
Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
jouk jou Seyè a va rete nan syèl la, l'a voye je l' gade, l'a wè!
Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
Wi, kè m' fè m' mal pou m' wè sa ki rive moun lavil mwen yo!
Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
Yon bann moun ki pa vle wè m' san m' pa fè yo anyen pran kouri dèyè m' tankou yon zwazo y'ap chache pran.
Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
Yo lage m' tou vivan nan yon twou. Yo fèmen bouch twou a ak wòch.
He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
Dlo te prèt pou kouvri tèt mwen. Mwen di: Fwa sa a m' pran!
Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
Nan twou kote m' te ye a, Seyè, mwen rele ou!
Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
Ou tande vwa m'. Tanpri, pa bouche zòrèy ou lè m'ap lapriyè nan pye ou.
Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
Wi, lè m' rele ou, ou pwoche. Ou di m' mwen pa bezwen pè!
Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
Bondye Sèl Mèt, ou pran ka m' an konsiderasyon. Ou sove lavi m'.
Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
Seyè, ou wè tout lenjistis y'ap fè m'. Tanpri, defann kòz mwen.
Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
Ou wè jan yo soti pou pwofite sou mwen, jan y'ap fè konplo pou touye m'.
Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
Seyè, ou tande jan y'ap joure m'. Ou konnen konplo y'ap fè sou do m'.
Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
Tout lajounen, y'ap pale sou mwen, y'ap fè plan.
Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
Gade yo non! Depi maten jouk aswè yo chita ap fè chante sou do m'!
Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
Seyè, se pou ou pini yo pou tou sa yo fè.
Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
Madichonnen yo! Fè yo pèdi tèt yo!
Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
Move sou yo, Seyè! Pati dèyè yo! Disparèt yo sou latè!
Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.