Job 29

Jòb tanmen pale ankò, li di:
Job puhui taas sananlaskunsa ja sanoi:
-Ki moun ki va fè m' viv tan lontan an, lè Bondye t'ap voye je sou mwen an?
Ah jos minä olisin niinkuin entisinä kuukausina! niinä päivinä, joina Jumala minun kätki,
Lè sa a, Bondye te toujou la avèk mwen. Limyè li te klere anwo tèt mwen, li t'ap moutre m' kote pou m' mete pye m' nan fènwa a.
Koska hänen valkeutensa paisti minun pääni päälle, ja minä kävin pimeissä hänen valkeudessansa,
Nan tan sa a, tout zafè m' t'ap mache byen. Bondye te zanmi m'. Li t'ap pwoteje kay mwen.
Niinkuin minä olin nuorena olessani; koska Jumalan salaisuus oli minun majani päällä;
Bondye ki gen tout pouvwa a te toujou la avèk mwen. Mwen t'ap viv nan mitan tout pitit gason m' yo.
Koska Kaikkivaltias oli vielä minun kanssani, ja minun nuorukaiseni minun ympärilläni;
Bèf ak kabrit mwen yo te konn bay anpil lèt. Pye oliv mwen yo te donnen menm nan tè wòch.
Koska minä pesin minun tieni voilla, ja kallio vuoti minulle öljy-ojat;
Lè mwen parèt pòtay lavil la, lè mwen pran plas mwen nan mitan chèf fanmi yo,
Koska minä menin kaupunin porteille, ja annoin valmistaa istuimeni kujille;
wè yo wè m', jenn gason yo mete kò yo sou kote, granmoun yo leve kanpe pa respè pou mwen.
Kuin nuoret näkivät minun, niin he pakenivat, ja vanhat nousivat ja seisoivat minun edessäni,
Notab yo sispann pale, yo fèmen bouch yo.
Ylimmäiset lakkasivat puhumasta, ja panivat kätensä suunsa päälle,
Ata chèf yo pa ka pale ankò! Lang yo vin lou nan bouch yo.
Ruhtinasten ääni kätkeysi, ja heidän kielensä suun lakeen tarttui.
Tout moun ki te wè m' t'ap mache fè lwanj mwen, tout moun ki te tande m' te kontan avè m'.
Sillä kenen korva minun kuuli, se kiitti minua onnelliseksi, ja jonka silmä minun näki, se todisti minusta.
Mwen lonje men bay pòv malere ki nan ka ansanm ak timoun san papa ki san sekou.
Sillä minä autin köyhää, joka huusi, ja orpoa, jolla ei auttajaa ollut.
Moun ki te nan pi gwo mizè t'ap fè lwanj mwen. Mwen te fè kè vèv yo kontan.
Niiden siunaus, jotka katoomallansa olivat, tuli minun päälleni; ja minä ilahutin leskein sydämen.
Mwen te toujou fè sa ki dwat. Mwen pa t' janm nan patipri.
Vanhurskaus oli minun pukuni, jonka minä päälleni puin, ja minun oikeuteni oli minulle niinkuin hame ja kaunistus.
Se mwen ki te wè pou avèg yo. Se mwen ki te mache pou kokobe yo.
Minä olin sokian silmä ja ontuvan jalka.
Mwen te yon papa pou pòv malere yo. Mwen te kanpe pou defann kòz etranje yo.
Minä olin köyhäin isä, ja jonka asiaa en minä ymmärtänyt, sen minä visusti tutkin.
Mwen te kraze pouvwa malveyan yo. Mwen sove moun ki te anba men yo.
Minä särjin väärän syömähampaat, ja otin saaliin hänen hampaistansa,
Mwen t'ap di nan kè m': M'a viv kont viv mwen. M'a mouri sou kabann mwen ak kè poze.
Minä ajattelin: minä riuduin pesässäni, ja teen päiväni moneksi niinkuin sannan.
Mwen te tankou yon pyebwa plante bò larivyè. Sou tout branch li yo se lawouze.
Minun juureni putkahti veden tykönä, ja kaste pysyi laihoni päällä.
Moun pa ta janm sispann fè lwanj mwen. Mwen t'ap toujou gen tout fòs mwen sou mwen.
Minun kunniallisuuteni uudistui minun edessäni, ja minun joutseni muuttui uudeksi minun kädessäni.
Lè m'ap pale, tout moun fèmen bouch yo. Yo louvri zòrèy yo, y'ap tann konsa konsèy m'ap bay.
He kuulivat minua ja odottivat, ja vaikenivat minun neuvooni.
Pawòl mwen tonbe nan kè yo tankou grenn lapli. Lè m' fin pale, pesonn pa gen anyen pou di ankò.
Minun sanani jälkeen ei yksikään enempää puhunut, ja minun puheeni tiukkui heidän päällensä.
Yo t'ap tann mwen pale tankou tè sèk k'ap tann lapli. Yo rete bouch louvri pou ranmase sa m'ap di.
He odottivat minua niinkuin sadetta, ja avasivat suunsa niinkuin ehtoosadetta vastaan.
Lè yo dekouraje, mwen fè yon ti ri ak yo. Sa te kont pou remoute kouraj yo.
Jos minä nauroin heidän puoleensa, ei he luottaneet sen päälle, eikä tahtoneet minua murheesen saattaa.
Mwen te kanpe alatèt yo. Mwen mennen yo tankou yon wa k'ap mennen sòlda li yo. Mwen di yo sa pou yo fè. Mwen te ba yo kouraj lè yo nan lafliksyon.
Kuin minä tulin heidän kokouksiinsa, niin minun täytyi istua ylimpänä: ja asuin niinkuin kuningas sotaväen keskellä, lohduttaissani murheellisia.