Job 17

Souf mwen prèt pou koupe. Mwen pa lwen mouri. Se pou simityè ase mwen bon.
Minun henkeni on heikko, minun päiväni ovat lyhetyt, ja hauta on käsissä.
Kote m' vire, se moun k'ap pase m' nan betiz. Vye pawòl jouman yo enpoze m' dòmi.
En minä ketäkään pettänyt, ja kuitenkin minun silmäni täytyy olla murheessa.
Ou mèt kwè m', Bondye! Se ou menm ankò ki pou bay garanti pou mwen. M' pa gen pesonn lòt ki ka tope ak yo.
Nyt siis taivuta sinus, ja ole itse minun takaukseni! kukas muu olis, joka minua takais?
Ou fèmen lespri yo pou yo pa konprann. Pa kite yo gen rezon sou mwen.
Ymmärryksen olet sinä heidän sydämistänsä kätkenyt, sentähden et sinä korota heitä.
Pawòl la di: Yon moun ap fè gwo fèt pou zanmi l', epi pitit li yo ap mouri grangou anndan lakay li.
Hän kerskaa ystävillensä saaliistansa, mutta hänen lastensa silmät pitää vaipuman.
Yo fè koze sou mwen nan pèp la. Yo vin krache nan figi m'!
Hän on minun pannut sananlaskuksi kansain sekaan, ja ääniksi heidän keskellensä.
Mwen sitèlman nan lapenn, m' pa ka louvri je m'. Mwen fin tounen zo ak po. Ata lonbraj mwen pa fè!
Minun silmäni ovat pimenneet minun suruni tähden, ja kaikki minun jäseneni ovat niinkuin varjo.
Moun k'ap mache dwat yo sezi lè yo wè sa. Inonsan yo fin debòde sou mechan an ki vire do bay Bondye.
Tästä hurskaat hämmästyvät, ja viattomat asettavat heitänsä ulkokullatuita vastaan.
Moun k'ap mennen yon vi dwat, se yo ki gen rezon. Sa ki pa mete men yo nan ankenn move zafè kanpe pi rèd sou pozisyon yo.
Hurskas pysyy tielIänsä: ja jolla on puhtaat kädet, se pysyy vahvana.
Nou tout mèt vin kanpe devan m', mwen p'ap jwenn yonn ladan nou ki gen bon konprann.
Kääntäkäät siis teitänne kaikki ja tulkaat nyt: en minä kuitenkaan löydä yhtään taitavaa teidän seassanne.
Mwen fin viv! Tout plan m' te gen nan tèt mwen kraze. Mwen pa gen ankenn espwa ankò.
Minun päiväni ovat kuluneet: minun aivoitukseni ovat hajoitetut, jotka minun sydämessäni olivat,
Yo pretann lannwit se lajounen. Lè fènwa, yo di limyè a pa lwen.
Ja ovat yöstä päivän, ja valkeuden pimeydestä tehneet.
Se lanmò m'ap tann. Se al kouche nan simityè ki sèl espwa m'.
Ja ehkä minä kauvan odottaisin, niin on kuitenkin hauta minun huoneeni, ja minä olen vuoteeni pimeydessä tehnyt.
Mwen di tonm lan ou se papa m'. Mwen di vèmen ki pral manje m' yo: nou se manman m' ak sè m'.
Mätänemisen minä kutsuin isäkseni, ja madot äidikseni ja sisarekseni.
Kote ki gen espwa pou mwen ankò? Ki moun ki wè yon bon lavi pou mwen ankò?
Kussa on nyt minun odottamiseni? ja kuka ottaa minun toivostani vaarin?
Lè m'a mouri, lè m'a fin desann nan peyi kote mò yo ye a, èske m'a ka pote espwa m' yo ansanm avè m'?
Hautaan se menee, ja makaa minun kanssani mullassa.