Job 3

Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä.

post haec aperuit Iob os suum et maledixit diei suo

Ja Job vastasi ja sanoi:

et locutus est

Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt.

pereat dies in qua natus sum et nox in qua dictum est conceptus est homo

Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä.

dies ille vertatur in tenebras non requirat eum Deus desuper et non inlustret lumine

Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi.

obscurent eum tenebrae et umbra mortis occupet eum caligo et involvatur amaritudine

Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun.

noctem illam tenebrosus turbo possideat non conputetur in diebus anni nec numeretur in mensibus

Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen.

sit nox illa solitaria nec laude digna

Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania.

maledicant ei qui maledicunt diei qui parati sunt suscitare Leviathan

Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä,

obtenebrentur stellae caligine eius expectet lucem et non videat nec ortum surgentis aurorae

Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä.

quia non conclusit ostia ventris qui portavit me nec abstulit mala ab oculis meis

Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani?

quare non in vulva mortuus sum egressus ex utero non statim perii

Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt?

quare exceptus genibus cur lactatus uberibus

Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo.

nunc enim dormiens silerem et somno meo requiescerem

Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on;

cum regibus et consulibus terrae qui aedificant sibi solitudines

Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa;

aut cum principibus qui possident aurum et replent domos suas argento

Eli niinkuin keskensyntyneet kätketyt; ja en oliskaan: niinkuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet.

aut sicut abortivum absconditum non subsisterem vel qui concepti non viderunt lucem

Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa, jotka paljon vaivaa nähneet ovat;

ibi impii cessaverunt a tumultu et ibi requieverunt fessi robore

Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä;

et quondam vincti pariter sine molestia non audierunt vocem exactoris

Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä:

parvus et magnus ibi sunt et servus liber a domino suo

Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille?

quare data est misero lux et vita his qui in amaritudine animae sunt

Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa?

qui expectant mortem et non venit quasi effodientes thesaurum

Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan?

gaudentque vehementer cum invenerint sepulchrum

Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty?

viro cuius abscondita est via et circumdedit eum Deus tenebris

Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niinkuin vesi,

antequam comedam suspiro et quasi inundantes aquae sic rugitus meus

Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle.

quia timor quem timebam evenit mihi et quod verebar accidit

Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee.

nonne dissimulavi nonne silui nonne quievi et venit super me indignatio