Psalms 22

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.
Для дириґетна хору. На спів: „Ланя зорі досвітньої". Псалом Давидів.
Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.
Боже мій, Боже мій, нащо мене Ти покинув? Далекі слова мого зойку від спасіння мого!...
Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.
Мій Боже, взиваю я вдень, та Ти не озвешся, і кличу вночі, і спокою немає мені!
Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.
Та Ти Святий, пробуваєш на хвалах ізраїлевих!
Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.
На Тебе надіялись наші батьки, надіялися і Ти визволив їх.
Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.
До Тебе взивали вони і спасені були, на Тебе надіялися і не посоромились.
Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.
А я червяк, а не чоловік, посміховище людське й погорда в народі.
Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.
Всі, хто бачить мене, насміхаються з мене, розкривають роти, головою хитають!
Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.
Покладався на Господа він, хай же рятує його, нехай Той його визволить, він бо Його уподобав!
Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
Бо з утроби Ти вивів мене, Ти безпечним мене учинив був на персах матері моєї!
Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,
На Тебе з утроби я зданий, від утроби матері моєї Ти мій Бог!
Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.
Не віддаляйся від мене, бо горе близьке, бо нема мені помічника!
Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.
Багато биків оточили мене, башанські бугаї обступили мене,
Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.
на мене розкрили вони свої пащі, як лев, що шматує й ричить!
Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.
Я розлитий, немов та вода, і всі кості мої поділились, стало серце моє, немов віск, розтопилось в моєму нутрі.
Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.
Висохла сила моя, як лушпиння, і прилип мій язик до мого піднебіння, і в порох смертельний поклав Ти мене.
Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.
Бо пси оточили мене... обліг мене натовп злочинців, прокололи вони мої руки та ноги мої...
He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.
Я висох, рахую всі кості свої, а вони придивляються й бачать нещастя в мені!
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!
Вони ділять для себе одежу мою, а про шату мою жеребка вони кидають...
Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.
А Ти, Господи, не віддаляйся, Допомого моя, поспіши ж мені на оборону!
Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.
Від меча збережи мою душу, одиначку мою з руки пса!
Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.
Спаси мене від пащі лев'ячої, а вбогу мою від рогів буйволів.
Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!
Я звіщатиму Ймення Твоє своїм браттям, буду хвалити Тебе серед збору!
Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.
Хто боїться Господа, прославляйте Його, увесь Яковів роде шануйте Його, страхайтесь Його, все насіння ізраїлеве,
Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.
бо Він не погордував і не зневажив страждання убогого, і від нього обличчя Свого не сховав, а почув, як він кликав до Нього!
Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.
Від Тебе повстане хвала моя в зборі великім, принесу свої жертви в присутності тих, хто боїться Його,
Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.
будуть їсти покірні і ситими стануть, хвалитимуть Господа ті, хто шукає Його, буде жить серце ваше навіки!
Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.
Усі кінці землі спам'ятають, і до Господа вернуться, і вклоняться перед обличчям Його всі племена народів,
Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.
бо царство Господнє, і Він Пан над народами!
Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.
Будуть їсти й поклоняться всі багачі на землі, перед обличчям Його на коліна попадають всі, хто до пороху сходить і не може себе оживити!
He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.
Буде потомство служити Йому, й залічене буде навіки у Господа. Прийдуть і будуть звіщать Його правду народові, який буде народжений, що Він це вчинив!