Proverbs 26

Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
Як літом той сніг, і як дощ у жнива, так не лицює глупцеві пошана.
Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
Як пташка літає, як ластівка лине, так невинне прокляття не сповниться.
Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
Батіг на коня, оброть на осла, а різка на спину глупців.
Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
Нерозумному відповіді не давай за нерозум його, щоб і ти не став рівний йому.
Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
Нерозумному відповідь дай за безумством його, щоб він в очах своїх не став мудрим.
Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
Хто через глупця посилає слова, той ноги собі обтинає, отруту він п'є.
Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
Як волочаться ноги в кульгавого, так у безумних устах приповістка.
Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
Як прив'язувати камінь коштовний до пращі, так глупцеві пошану давати.
Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
Як терен, що влізе у руку, отак приповістка в устах нерозумного.
Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
Як стрілець, що все ранить, так і той, хто наймає глупця, і наймає усяких прохожих.
Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
Як вертається пес до своєї блювотини, так глупоту свою повторяє глупак.
Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
Чи ти бачив людину, що мудра в очах своїх? Більша надія глупцеві, ніж їй.
Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
Лінивий говорить: Лев на дорозі! Лев на майдані!
Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
Двері обертаються на своєму чопі, а лінивий на ліжку своїм.
Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
Свою руку лінивий стромляє до миски, та піднести до рота її йому тяжко.
Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
Лінивий мудріший ув очах своїх за сімох, що відповідають розумно.
Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
Пса за вуха хапає, хто, йдучи, устряває до сварки чужої.
Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
Як той, хто вдає божевільного, кидає іскри, стріли та смерть,
Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
так і людина, що обманює друга свого та каже: Таж це я жартую!...
Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
З браку дров огонь гасне, а без пліткаря мовкне сварка.
Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
Вугілля для жару, а дрова огневі, а людина сварлива щоб сварку розпалювати.
Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Слова обмовника мов ті присмаки, й у нутро живота вони сходять.
Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
Як срібло з жужелицею, на горшкові накладене, так полум'яні уста, а серце лихе,
Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
устами своїми маскується ворог, і ховає оману в своєму нутрі:
Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
коли він говорить лагідно не вір ти йому, бо в серці його сім огид!
Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
Як ненависть прикрита оманою, її зло відкривається в зборі.
Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
Хто яму копає, той в неї впаде, а хто котить каміння на нього воно повертається.
Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
Брехливий язик ненавидить своїх утискуваних, і уста гладенькі до згуби провадять.