Job 5

Nimitä siis, jos joku on, joka kanssas todistaa, ja kenen tykö pyhistä sinä itses käännät?
Ану клич, чи є хто, щоб тобі відповів? І до кого з святих ти вдасися?
Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.
Бо гнів побиває безглуздого, а заздрощі смерть завдають нерозумному!
Minä näin tyhmän juurtuneen, ja kirosin kohta hänen huonettansa.
Я бачив безумного, як він розсівся, та зараз оселя його спорохнявіла...
Hänen lapsensa pitää oleman kaukana terveydestä; ja pitää rikki murrettaman portissa, kussa ei yhtään auttajaa ole.
Від спасіння далекі сини його, вони без рятунку почавлені будуть у брамі!
Hänen elonsa pitää isoovaisen syömän, ja orjantappuroista sen ottaman; ja hänen kalunsa pitää ryövärien nielemän.
Його жниво голодний поїсть, і з-між терну його забере, і спрагнені ось поковтають маєток його!
Sillä ei vaiva käy ylös tomusta; ja onnettomuus ei kasva maasta.
Бо нещастя виходить не з пороху, а горе росте не з землі,
Vaan ihminen syntyy onnettomuuteen; niinkuin kuumain hiilten kipinät sinkoilevat ylöskäsin.
бо людина народжується на страждання, як іскри, щоб угору летіти...
Kuitenkin tahdon minä Jumalasta tutkistella: Jumalasta minä tahdon puhua,
А я б удавався до Бога, і на Бога б поклав свою справу,
Joka voimallisia töitä tekee, joita ei tutkia taideta, ja ihmeitä, joita ei lukea taideta;
Він чинить велике та недослідиме, предивне, якому немає числа,
Joka antaa sateen maan päälle, ja antaa tulla veden teiden päälle;
бо Він дає дощ на поверхню землі, і на поля посилає Він воду,
Joka ylentää nöyrät korkeuteen, ja korottaa sorrettuja autuuteen.
щоб поставить низьких на високе, і зміцнити спасіння засмучених.
Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi, ettei heidän kätensä mitään toimittaa taida.
Він розвіює задуми хитрих, і не виконують плану їх руки,
Hän käsittää taitavat kavaluudessansa, ja pahain neuvo kukistetaan,
Він мудрих лукавством їх ловить, і рада крутійська марною стає,
Että he päivällä juoksevat pimeydessä, ja koperoitsevat puolipäivänä niinkuin yöllä.
вдень знаходять вони темноту, а в полудень мацають, мов уночі!...
Ja hän auttaa köyhää miekasta, ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.
І Він від меча урятовує бідного, а з міцної руки бідаря,
Ja hän on köyhän turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.
і стається надія нужденному, і замкнула уста свої кривда!
Katso, autuas on se ihminen, jota Jumala kurittaa; sentähden älä hylkää Kaikkivaltiaan kuritusta.
Тож блаженна людина, яку Бог картає, і ти не цурайсь Всемогутнього кари:
Sillä hän haavoittaa ja sitoo; hän lyö ja hänen kätensä terveeksi tekee.
Бо Він рану завдасть і перев'яже, Він ламає й вигоюють руки Його!
Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle.
В шістьох лихах спасає тебе, а в сімох не діткне тебе зло:
Kalliilla ajalla vapahtaa hän sinun kuolemasta, ja sodassa miekasta.
Викупляє тебе Він від смерти за голоду, а в бою з рук меча.
Hän peittää sinun kielen ruoskalta; ja ei sinun pidä pelkäämän hävitystä, koska se tulee.
Як бич язика запанує, сховаєшся ти, і не будеш боятись руїни, як прийде вона.
Hävityksessä ja nälässä sinä naurat; ja et pelkää metsän petoja.
З насилля та з голоду будеш сміятись, а земної звірини не бійся.
Sillä sinun liittos pitää oleman kivien kanssa kedolla, ja maan pedot pitää sinun kanssas rauhallisesti oleman.
Бо з камінням на полі є в тебе умова, і звір польовий примирився з тобою.
Sinä ymmärrät, että sinun majas on rauhassa, ja sinä oleskelet asuinsiassas ilman syntiä.
І довідаєшся, що намет твій спокійний, і переглянеш домівку свою, і не знайдеш у ній недостатку.
Ja sinä saat ymmärtää, että siemenes on suureksi tuleva, ja vesas niinkuin ruoho maassa.
І довідаєшся, що численне насіння твоє, а нащадки твої як трава на землі!
Ja sinä tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin elositoma ajallansa korjataan.
І в дозрілому віці до гробу ти зійдеш, як збіжжя доспіле ввіходить до клуні за часу свого!
Katso, sitä me olemme tutkineet, ja se on niin: kuule sitä, ja tunne sinä myös se hyväkses.
Отож, дослідили ми це й воно так, послухай цього, й зрозумій собі все!