Isaiah 32

Katso, kuningas on hallitseva oikeudella; ja pääruhtinaat vallitsevat, oikeutta pitämään voimassa.
Тож за праведністю царюватиме цар, а князі володітимуть за правосуддям.
Että jokainen on niinkuin joku, joka tuulelta varjeltu on, ja niinkuin joku, joka sadekuurolta on peitetty, niinkuin vesi-ojat kuivassa paikassa, niinkuin suuren vuoren varjo kuivassa maassa.
І станеться кожен, як захист від вітру, і немов та заслона від зливи, як потоки води на пустині, як тінь скелі тяжкої на спраглій землі...
Ja näkeväiset silmät ei pidä pimenemän; ja kuulevaisten korvat pitää visun vaarin ottaman.
І не будуть заплющені очі видющих, і слухатимуть вуха тих, які слухають!
Ja hulluin pitää oppiman taitoa, ja sopera kieli pitää selkeäksi tuleman ja selkeästi puhuman.
І знання розумітиме серце нерозважних, а язик недорікуватих поспішить говорити виразно.
Ei hullua pidä enää pääruhtinaaksi kutsuttaman, eikä ahnetta herraksi.
Не будуть вже кликати достойним глупця, а на обманця не скажуть шляхетний,
Sillä tyhmä puhuu tyhmyydessä, ja hänen sydämensä on pahuudesssa; että hän olis ulkokullaisuudessa; ja saarnais Herrasta väärin, että hän sillä isoovaiset sielut nälkään näännyttäis, ja kieltäis janoovaisilta juoman.
бо глупоту говорить безумний, а серце його беззаконня вчиняє, щоб робити лукавство, та щоб говорити до Господа слово облудне, щоб душу голодного випорожнити й напою позбавити спраглого!
Sillä ahneen hallitus ei ole muu kuin vahinko; sillä hän löytää kavaluuden hävittääksensä raadollisia väärillä sanoilla, silloinkin kun köyhä oikeuttansa puhuu.
А лукавий лихі його чини: він лихе замишляє, щоб нищити скромних словами брехливими, як убогий говорить про право,
Mutta toimellinen päämies pitää toimellisia neuvoja; ja toimellisissa menoissa hän vahvana pysyy.
а шляхетний міркує шляхетне, і стоїть при шляхетному.
Nouskaat, te suruttomat vaimot, kuulkaat minun ääntäni; te rohkiat tyttäret, ottakaat korviinne minun puheeni.
Устаньте, безжурні жінки, почуйте мій голос, дочки безтурботні, послухайте слова мого!
Ajastajan ja päivän perästä pitää teidän vapiseman, jotka niin rohkiat olette; sillä ei tule yhtään viinan eloa, eikä tule yhtään kokoomusta.
Днів багато на рік ви, безтурботні, тремтітимете, бо збір винограду скінчився, а згромадження плоду не прийде!
Peljästykäät, te suruttomat vaimot, vaviskaat, te rohkiat; te riisutaan, paljastetaan ja kupeista vyötetään.
Тремтіть, ви безжурні, дрижіть, безтурботні, роздягніться, себе обнажіть, опережіться по стегнах!
Rinnoille lyödään valittaen ihanaisista pelloista ja hedelmällisistä viinapuista.
За принадні поля будуть битися в груди, за виноградник урожайний...
Sillä minun kansani pellossa pitää orjantappurat ja ohdakkeet kasvaman; niin myös kaikissa ilohuoneissa, iloisessa kaupungissa.
На землі цій народу мого зійде терен й будяччя, по всіх домах радости спаленина, на місті веселому...
Sillä salit pitää hyljättämän, ja kansan paljous kaupungissa pitää vähenemän; niin että tornit ja linnat pitää tuleman ijankaikkiseksi luolaksi, ja metsän pedoille iloksi, ja laumoille laitumeksi;
Бо палац опущений буде, міський гомін замовкне, Офел та башта навік стануть ямами, радістю диких ослів, пасовиськом черід,
Siihenasti että Henki korkeudesta vuodatetaan meidän päällemme: silloin tulee korpi peltomaaksi, ja peltomaa luetaan metsäksi.
аж Дух з височини проллється на нас, а пустиня в садок обернеться, а садок порахований буде за ліс!
Ja oikeus asuu korvessa, ja vanhurskaus peltomaassas;
Тоді пробуватиме право в пустині, на ниві ж родючій сидітиме правда.
Ja vanhurskauden työ on rauha, ja vanhurskauden hyödytys ijankaikkinen hiljaisuus ja lepo.
І буде роботою істини мир, а працею правди спокійність й безпека навіки.
Niin että minun kansani on asuva rauhan huoneessa, turvallisissa majoissa ja jalossa levossa.
І осяде народ мій у мешканні спокійнім, і в безпечних місцях, і в спокійних місцях відпочинку.
Mutta rakeet pitää oleman alhaalla metsissä; ja kaupungin pitää alhaalla mataloissa paikoissa oleman.
І буде падати град на повалений ліс, і знизиться місто в долину...
Hyvin teidän menestyy, jotka kylvätte joka paikassa vetten tykö; ja annatte härkäin ja aasein käydä jaloillansa niiden päällä.
Блаженні ви, сівачі понад всякими водами, що відпускаєте ногу волові й ослові на волю!