Psalms 112

Halleluja! Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee.

Αινειτε τον Κυριον. Μακαριος ο ανθρωπος ο φοβουμενος τον Κυριον εις τας εντολας αυτου ηδυνεται σφοδρα.

Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman.

Το σπερμα αυτου θελει εισθαι δυνατον εν τη γη η γενεα των ευθεων θελει ευλογηθη

Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.

Αγαθα και πλουτη θελουσιν εισθαι εν τω οικω αυτου, και η δικαιοσυνη αυτου μενει εις τον αιωνα.

Hurskaille koittaa valkeus pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta.

Φως ανατελλει εν τω σκοτει δια τους ευθεις ειναι ελεημων και οικτιρμων και δικαιος.

Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa, ja toimittaa asiansa toimellisesti.

Ο καλος ανθρωπος ελεει και δανειζει οικονομει τα πραγματα αυτου εν κρισει.

Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta.

Βεβαιως δεν θελει ποτε κλονισθη εις μνημοσυνον αιωνιον θελει εισθαι ο δικαιος.

Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle.

Απο κακης φημης δεν θελει φοβηθη η καρδια αυτου ειναι στερεα, ελπιζουσα επι τον Κυριον.

Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa.

Εστηριγμενη ειναι η καρδια αυτου δεν θελει φοβηθη, εωσου ιδη την εκδικησιν επι τους εχθρους αυτου.

Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti: hänen sarvensa korotetaan kunnialla.

Εσκορπισεν, εδωκεν εις τους πενητας η δικαιοσυνη αυτου μενει εις τον αιωνα το κερας αυτου θελει υψωθη εν δοξη.

Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa ja nääntyy; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee.

Ο ασεβης θελει ιδει και θελει οργισθη θελει τριξει τους οδοντας αυτου και θελει αναλυθη η επιθυμια των ασεβων θελει απολεσθη.