John 7

Ja sitte vaelsi Jesus Galileassa; sillä ei hän tahtonut vaeltaa Juudeassa, että Juudalaiset pyysivät häntä tappaa.

Και περιεπατει ο Ιησους μετα ταυτα εν τη Γαλιλαια διοτι δεν ηθελε να περιπατη εν τη Ιουδαια, επειδη οι Ιουδαιοι εζητουν να θανατωσωσιν αυτον.

Niin Juudalaisten lehtimajan juhla oli läsnä.

Επλησιαζε δε η εορτη των Ιουδαιων, η σκηνοπηγια.

Ja hänen veljensä sanoivat hänelle: lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapses näkisivät sinun työs, joita sinä teet.

Ειπον λοιπον προς αυτον οι αδελφοι αυτου Μεταβηθι εντευθεν και υπαγε εις την Ιουδαιαν, δια να ιδωσι και οι μαθηται σου τα εργα σου, τα οποια καμνεις

Sillä ei kenkään tee mitään salaa, ja tahtoo itse julki olla. Jos siis sinä näitä teet, niin julista itses maailman edessä.

διοτι ουδεις πραττει τι κρυφιως και ζητει αυτος να ηναι φανερος. Εαν πραττης ταυτα, φανερωσον σεαυτον εις τον κοσμον.

Sillä ei hänen veljensäkään uskoneet hänen päällensä.

Διοτι ουδε οι αδελφοι αυτου επιστευον εις αυτον.

Niin Jesus sanoi heille: ei ole minun aikani vielä tullut; vaan teidän aikanne on aina valmis.

Λεγει λοιπον προς αυτους ο Ιησους Ο καιρος ο ιδικος μου δεν ηλθεν ετι, ο δε καιρος ο ιδικος σας ειναι παντοτε ετοιμος.

Ei maailma taida teitä vihata, mutta minua hän vihaa; sillä minä todistan hänestä, että hänen työnsä ovat pahat.

Δεν δυναται ο κοσμος να μιση εσας εμε ομως μισει, διοτι εγω μαρτυρω περι αυτου οτι τα εργα αυτου ειναι πονηρα.

Menkäät te ylös juhlalle: en minä vielä tälle juhlalle mene, sillä ei minun aikani ole vielä täytetty.

Σεις αναβητε εις την εορτην ταυτην εγω δεν αναβαινω ετι εις την εορτην ταυτην, διοτι ο καιρος μου δεν επληρωθη ετι.

Ja kuin hän näitä heille puhunut oli, niin hän jäi Galileaan.

Και αφου ειπε ταυτα προς αυτους, εμεινεν εν τη Γαλιλαια.

Mutta kuin hänen veljensä olivat menneet ylös, meni hän myös juhlalle, ei julki, vaan niinkuin salaa.

Αφου δε ανεβησαν οι αδελφοι αυτου, τοτε και αυτος ανεβη εις την εορτην, ουχι φανερως αλλα κρυφιως πως.

Niin Juudalaiset etsivät häntä juhlana ja sanoivat: kussa hän on?

Οι Ιουδαιοι λοιπον εζητουν αυτον εν τη εορτη και ελεγον Που ειναι εκεινος;

Ja suuri napina oli hänestä kansan seassa; sillä muutamat sanoivat: hän on hyvä, mutta toiset sanoivat: ei, vaan hän viettelee kansan.

Και ητο πολυς γογγυσμος περι αυτου μεταξυ των οχλων. Αλλοι μεν ελεγον οτι ειναι καλος αλλοι δε ελεγον, Ουχι, αλλα πλανα τον οχλον.

Ei kuitenkaan yksikään hänestä julkisesti puhunut; sillä he pelkäsivät Juudalaisia.

Ουδεις ομως ελαλει παρρησια περι αυτου δια τον φοβον των Ιουδαιων.

Mutta kuin jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jesus ylös templiin, ja opetti.

Και ενω η εορτη ητο ηδη περι τα μεσα, ανεβη ο Ιησους εις το ιερον και εδιδασκε.

Ja Juudalaiset ihmettelivät, sanoen: kuinka tämä taitaa kirjaa, joka ei ole oppinut?

Και εθαυμαζον οι Ιουδαιοι, λεγοντες Πως ουτος εξευρει γραμματα, ενω δεν εμαθεν;

Vastasi Jesus ja sanoi heille: ei minun oppini ole minun, mutta sen, joka minun lähetti.

Απεκριθη προς αυτους ο Ιησους και ειπεν Η ιδικη μου διδαχη δεν ειναι εμου, αλλα του πεμψαντος με.

Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, niin hänen pitää tietämän tästä opista, josko se on Jumalasta, eli jos minä itsestäni puhun.

Εαν τις θελη να καμη το θελημα αυτου, θελει γνωρισει περι της διδαχης, αν ηναι εκ του Θεου η αν εγω λαλω απ εμαυτου.

Joka itsestänsä puhuu, se etsii omaa kunniaansa: mutta joka etsii sen kunniaa, joka hänen lähetti, se on vakaa ja ei hänessä ole vääryyttä.

Οστις λαλει αφ εαυτου, ζητει την δοξαν την ιδικην αυτου, οστις ομως ζητει την δοξαν του πεμψαντος αυτον, ουτος ειναι αληθης, και αδικια εν αυτω δεν υπαρχει.

Eikö Moses antanut teille lakia, ja ei kenkään teistä lakia taytä? Miksi te etsitte minua tappaaksenne?

Ο Μωυσης δεν σας εδωκε τον νομον; και ουδεις απο σας εκπληροι τον νομον. Δια τι ζητειτε να μη θανατωσητε;

Vastasi kansa ja sanoi: sinulla on perkele: kuka sinua etsii tappaaksensa?

Απεκριθη ο οχλος και ειπε Δαιμονιον εχεις τις ζητει να σε θανατωση;

Jesus vastasi ja sanoi heille: yhden työn minä tein, ja te kaikki ihmettelette.

Απεκριθη ο Ιησους και ειπε προς αυτους Εν εργον εκαμον, και παντες θαυμαζετε.

Sentähden antoi Moses teille ympärileikkauksen, (ei että se Mosekselta oli, vaan isiltä), ja te ympärileikkaatte sabbatina ihmisen.

Δια τουτο ο Μωυσης σας εδωκε την περιτομην, ουχι οτι ειναι εκ του Μωυσεως, αλλ εκ των πατερων, και εν σαββατω περιτεμνετε ανθρωπον.

Jos ihminen sabbatina ympärileikataan, ettei Moseksen laki rikottaisi: närkästyttekö te minusta, että minä koko ihmisen sabbatina paransin?

Εαν λαμβανη ανθρωπος περιτομην εν σαββατω, δια να μη λυθη ο νομος του Μωυσεως, οργιζεσθε κατ εμου διοτι εκαμον ολοκληρον ανθρωπον υγιη εν σαββατω;

Älkäät tuomitko näkemisen jälkeen, vaan sanokaat oikia tuomio.

Μη κρινετε κατ οψιν, αλλα την δικαιαν κρισιν κρινατε.

Sanoivat siis muutamat Jerusalemin asuvaisista: eikö tämä se ole, jota he etsivät tappaaksensa?

Ελεγον λοιπον τινες εκ των Ιεροσολυμιτων Δεν ειναι ουτος, τον οποιον ζητουσι να θανατωσωσι;

Ja katso, hän puhuu rohkiasti, ja ei he hänelle mitään puhu: tietänevätkö ylimmäiset oikein, että hän on totisesti Kristus?

Και ιδου, παρρησια λαλει, και δεν λεγουσι προς αυτον ουδεν. Μηπως τωοντι εγνωρισαν οι αρχοντες οτι ουτος ειναι αληθως ο Χριστος;

Mutta me kyllä tiedämme, kusta tämä on: vaan kusta Kristus tulee ja kusta hän on, ei kenkään tiedä.

Αλλα τουτον εξευρομεν ποθεν ειναι ο δε Χριστος οταν ερχεται, ουδεις γινωσκει ποθεν ειναι.

Niin Jesus huusi templissä, opetti ja sanoi: ja te tunnette minun, ja tiedätte, kusta minä olen: ja en minä ole tullut itsestäni, mutta hän on vakaa, joka minun lähetti, jota ette tunne.

Εφωναξε λοιπον ο Ιησους, διδασκων εν τω ιερω, και ειπε Και εμε εξευρετε και ποθεν ειμαι εξευρετε και απ εμαυτου δεν ηλθον, αλλ ειναι αληθινος ο πεμψας με, τον οποιον σεις δεν εξευρετε

Mutta minä tunnen hänen, sillä minä olen hänestä, ja hän lähetti minun.

εγω ομως εξευρω αυτον, διοτι παρ αυτου ειμαι και εκεινος με απεστειλεν.

Niin he etsivät häntä käsittääksensä; vaan ei kenkään laskenut kättänsä hänen päällensä, sillä ei hänen aikansa ollut vielä tullut.

Εζητουν λοιπον να πιασωσιν αυτον, και ουδεις επεβαλεν επ αυτον την χειρα, διοτι δεν ειχεν ελθει ετι η ωρα αυτου.

Mutta paljo kansasta uskoivat hänen päällensä ja sanoivat: kuin Kristus tulee, tehneekö hän enemmän ihmeitä kuin tämä on tehnyt?

Πολλοι δε εκ του οχλου επιστευσαν εις αυτον και ελεγον οτι ο Χριστος οταν ελθη, μηπως θελει καμει θαυματα πλειοτερα τουτων, τα οποια ουτος εκαμεν;

Pharisealaiset kuulivat kansan hänestä senkaltaisia napisevan, ja Pharisealaiset ja ylimmäiset papit lähettivät palveliat häntä ottamaan kiinni.

Ηκουσαν οι Φαρισαιοι τον οχλον οτι εγογγυζε ταυτα περι αυτου, και απεστειλαν οι Φαρισαιοι και οι αρχιερεις υπηρετας δια να πιασωσιν αυτον.

Niin Jesus sanoi heille: minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja menen sitte hänen tykönsä, joka minun lähetti.

Ειπε λοιπον προς αυτους ο Ιησους Ετι ολιγον καιρον ειμαι μεθ υμων, και υπαγω προς τον πεμψαντα με.

Teidän pitää minua etsimän ja ei löytämän, ja kussa minä olen, ette taida sinne tulla.

Θελετε με ζητησει και δεν θελετε με ευρει και οπου ειμαι εγω, σεις δεν δυνασθε να ελθητε.

Niin Juudalaiset sanoivat keskenänsä: kununkas hän menee, ettemme häntä löydä? meneekö hän Grekiläisten sekaan, jotka sinne ja tänne hajoitetut ovat, Grekiläisiä opettamaan?

Ειπον λοιπον οι Ιουδαιοι προς αλληλους Που μελλει ουτος να υπαγη, ωστε ημεις δεν θελομεν ευρει αυτον; Μηπως μελλει να υπαγη εις τους διεσπαρμενους μεταξυ των Ελληνων και να διδασκη τους Ελληνας;

Mikä puhe se on, minkä hän sanoi: teidän pitää etsimän minua ja ei löytämän, ja kussa minä olen, ette taida sinne tulla?

Τις ειναι ουτος ο λογος τον οποιον ειπε, Θελετε με ζητησει και δεν θελετε με ευρει, και ειπον ειμαι εγω, σεις δεν δυνασθε να ελθητε;

Mutta viimeisenä suurena juhlapäivänä seisoi Jesus ja huusi, sanoen: joka janoo, se tulkaan minun tyköni ja juokaan.

Κατα δε την τελευταιαν ημεραν την μεγαλην της εορτης ιστατο ο Ιησους και εκραξε λεγων Εαν τις διψα, ας ερχηται προς εμε και ας πινη.

Joka uskoo minun päälleni, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elämän veden virrat.

Οστις πιστευει εις εμε, καθως ειπεν η γραφη, ποταμοι υδατος ζωντος θελουσι ρευσει εκ της κοιλιας αυτου.

(Mutta sen hän sanoi siitä hengestä, jonka niiden piti saaman, jotka uskovat hänen päällensä; sillä ei Pyhä Henki vielä silloin saapuvilla ollut, ettei Jesus ollut vielä kirkastettu.)

Τουτο δε ειπε περι του Πνευματος, το οποιον εμελλον να λαμβανωσιν οι πιστευοντες εις αυτον διοτι δεν ητο ετι δεδομενον Πνευμα Αγιον, επειδη ο Ιησους ετι δεν εδοξασθη.

Monta siis kansasta, jotka tämän puheen kuulivat, sanoivat: tämä on totisesti propheta.

Πολλοι λοιπον εκ του οχλου ακουσαντες τον λογον, ελεγον Ουτος ειναι αληθως ο προφητης.

Muut sanoivat: tämä on Kristus; mutta muutamat sanoivat: tulleeko Kristus Galileasta?

Αλλοι ελεγον Ουτος ειναι ο Χριστος. Αλλοι δε ελεγον Μη γαρ εκ της Γαλιλαιας ερχεται ο Χριστος;

Eikö Raamattu sano Davidin siemenestä ja Betlehemin kaupungista, kussa David oli, Kristuksen tulevan?

Δεν ειπεν η γραφη οτι εκ του σπερματος του Δαβιδ και απο της κωμης Βηθλεεμ, οπου ητο ο Δαβιδ, ερχεται ο Χριστος;

Niin nousi riita kansan seassa hänen tähtensä.

Σχισμα λοιπον εγεινε μεταξυ του οχλου δι αυτον.

Mutta muutamat tahtoivat hänen ottaa kiinni, ja ei kuitenkaan kenkään laskenut käsiänsä hänen päällensä.

Τινες δε εξ αυτων ηθελον να πιασωσιν αυτον, αλλ ουδεις επεβαλεν επ αυτον τας χειρας.

Niin palveliat tulivat Pharisealaisten ja ylimmäisten pappein tykö, ja he sanoivat heille: miksi ette häntä tänne tuoneet?

Ηλθον λοιπον οι υπηρεται προς τους αρχιερεις και Φαρισαιους, και εκεινοι ειπον προς αυτους Δια τι δεν εφερετε αυτον;

Palveliat vastasivat: ei ole ihminen ikänä niin puhunut kuin se ihminen.

Απεκριθησαν οι υπηρεται Ουδεποτε ελαλησεν ανθρωπος ουτω, καθως ουτος ο ανθρωπος.

Pharisealaiset vastasivat heitä: oletteko te myös vietellyt?

Απεκριθησαν λοιπον προς αυτους οι Φαρισαιοι Μηπως και σεις επλανηθητε;

Onko joku päämiehistä taikka Pharisealaisista uskonut hänen päällensä?

Μηπως τις εκ των αρχοντων επιστευσεν εις αυτον η εκ των Φαρισαιων;

Vaan tämä kansa, joka ei tiedä lakia, on kirottu.

Αλλ ο οχλος ουτος, οστις δεν γνωριζει τον νομον, ειναι επικαταρατοι.

Niin sanoi heille Nikodemus, joka yöllä oli hänen tykönsä tullut, ja oli yksi heistä:

Λεγει ο Νικοδημος προς αυτους, ο ελθων προς αυτον δια νυκτος, εις ων εξ αυτων.

Tuomitseeko meidän lakimme jonkun ihmisen, ennenkuin kuullaan eli tietää saadaan, mitä hän teki?

Μηπως ο νομος ημων κρινει τον ανθρωπον, εαν δεν ακουση παρ αυτου προτερον και μαθη τι πραττει;

He vastasivat ja sanoivat hänelle: oletko sinäkin Galilealainen? tutki ja näe, ettei Galileasta ole yhtään prophetaa tullut.

Απεκριθησαν και ειπον προς αυτον Μηπως και συ εκ της Γαλιλαιας εισαι; ερευνησον και ιδε οτι προφητης εκ της Γαλιλαιας δεν ηγερθη.

Ja niin kukin meni kotiansa.

Και υπηγεν εκαστος εις τον οικον αυτου.