II Timothy 3

Mutta sen sinun pitää tietämän, että viimeisinä päivinä vaaralliset ajat lähenevät;

Γινωσκε δε τουτο, οτι εν ταις εσχαταις ημεραις θελουσιν ελθει καιροι κακοι

Sillä ne ihmiset, jotka itsiänsä rakastavat, ahneet, kerskaajat, ylpiät, pilkkaajat, vanhemmillensa tottelemattomat, kiittämättömät, jumalattomat,

διοτι θελουσιν εισθαι οι ανθρωποι φιλαυτοι, φιλαργυροι, αλαζονες, υπερηφανοι, βλασφημοι, απειθεις εις τους γονεις, αχαριστοι, ανοσιοι,

Haluttomat, sopimattomat, laittajat, irtaalliset, kiukkuiset, kateet,

ασπλαγχνοι, αδιαλλακτοι, συκοφανται, ακρατεις, ανημεροι, αφιλαγαθοι,

Pettäjät, tuimat, paisuneet, jotka enemmin hekumaa kuin Jumalaa rakastavat,

προδοται, προπετεις, τετυφωμενοι, φιληδονοι μαλλον παρα φιλοθεοι,

Joilla on jumalinen meno olevinansa, mutta sen voiman he kieltävät pois. Karta siis senkaltaisia.

εχοντες μεν μορφην ευσεβειας, ηρνημενοι δε την δυναμιν αυτης. Και τουτους φευγε.

Sillä ne ovat niitä, jotka huoneesta huoneeseen juoksevat ja vaimoväen vangiksi vievät, jotka synneillä rasitetut ovat ja moninaisten himoin kanssa käyvät,

Διοτι εκ τουτων ειναι εκεινοι, οιτινες εισχωρουσιν εις τας οικιας και αιχμαλωτιζουσι τα γυναικαρια τα πεφορτισμενα αμαρτιας, συρομενα υπο διαφορων επιθυμιων,

Aina oppivaiset, ja ei koskaan totuuden tuntoon tulevaiset.

τα οποια παντοτε μανθανουσι και ποτε δεν δυνανται να ελθωσιν εις την γνωσιν της αληθειας.

Mutta niinkuin Jannes ja Jambres olivat Mosesta vastaan, niin nämätkin ovat totuutta vastaan: ne ovat ihmiset taidosta turmellut ja kelvottomat uskoon.

Και καθ ον τροπον ο Ιαννης και Ιαμβρης αντεστησαν εις τον Μωυσην, ουτω και αυτοι ανθιστανται εις την αληθειαν, ανθρωποι διεφθαρμενοι τον νουν, αδοκιμοι εις την πιστιν.

Mutta ei heidän pidä silleen menestymän; sillä heidän hulluutensa pitää kaikille julki tuleman, niinkuin niidenkin oli.

Αλλα δεν θελουσι προκοψει πλειοτερον διοτι η ανοησια αυτων θελει γεινει καταδηλος εις παντας, καθως και η εκεινων εγεινε.

Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, säätyäni, aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni,

Συ ομως παρηκολουθησας την διδασκαλιαν μου, την διαγωγην, την προθεσιν, την πιστιν, την μακροθυμιαν, την αγαπην, την υπομονην,

Vainoomisiani, vaivojani, jotka minulle Antiokiassa, Ikoniossa ja Lystrassa tapahtuivat, jotka vainoomiset minä kärsin, ja kaikista on minun Herra päästänyt.

τους διωγμους, τα παθηματα, οποια μοι συνεβησαν εν Αντιοχεια, εν Ικονιω, εν Λυστροις οποιους διωγμους υπεφερα, και εκ παντων με ηλευθερωσεν ο Κυριος.

Mutta myös kaikkein, jotka jumalisesti Jesuksessa Kristuksessa elää tahtovat, pitää vainoa kärsimän.

Και παντες δε οι θελοντες να ζωσιν ευσεβως εν Χριστω Ιησου θελουσι διωχθη.

Mutta pahoille ja petollisille ihmisille on tapahtuva jota edemmä sitä pahemmin, sekä vietteliöille että vietellyille.

Πονηροι δε ανθρωποι και γοητες θελουσι προκοψει εις το χειρον, πλανωντες και πλανωμενοι.

Mutta pysy niissä, joita sinä oppinut olet ja sinulle uskottu on, tietäen keneltäs oppinut olet,

Αλλα συ μενε εις εκεινα, τα οποια εμαθες και επιστωθης, εξευρων παρα τινος εμαθες,

Ja ettäs jo lapsuudesta olet Pyhän Raamatun taitanut, joka sinun taitaa autuuteen neuvoa, sen uskon kautta, joka on Kristuksessa Jesuksessa.

και οτι απο βρεφους γνωριζεις τα ιερα γραμματα, τα δυναμενα να σε σοφισωσιν εις σωτηριαν δια της πιστεως της εν Χριστω Ιησου.

Sillä kaikkinainen kirjoitus on Jumalalta annettu, ja tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka on vanhurskaudessa:

Ολη η γραφη ειναι θεοπνευστος και ωφελιμος προς διδασκαλιαν, προς ελεγχον, προς επανορθωσιν, προς εκπαιδευσιν την μετα της δικαιοσυνης,

Että Jumalan ihminen täydellinen olis, ja kaikkiin hyviin töihin sovelias.

δια να ηναι τελειος ο ανθρωπος του Θεου, ητοιμασμενος εις παν εργον αγαθον.