Psalms 97

Herra on kuningas, siitä maa iloitkaan: olkoon saaret riemuiset, niin monta kuin heitä on.

RAB egemenlik sürüyor, coşsun yeryüzü, Bütün kıyı halkları sevinsin!

Pilvet ja pimeys ovat hänen ympärillänsä: vanhurskaus ja tuomio ovat hänen istuimensa vahvistus.

Bulut ve zifiri karanlık sarmış çevresini, Doğruluk ve adalettir tahtının temeli.

Tuli käy hänen edellänsä ja polttaa ympärillä hänen vihollisensa.

Ateş yürüyor O’nun önünde, Düşmanlarını yakıyor çevrede.

Hänen leimauksensa välkkyvät maan piirin päällä: maa näkee sen ja vapisee.

Şimşekleri dünyayı aydınlatır, Yeryüzü görüp titrer.

Vuoret sulavat niinkuin vedenvaha Herran edessä, koko maailman Herran edessä.

Dağlar balmumu gibi erir, RAB’bin, bütün yeryüzünün Rab’bi önünde.

Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, ja kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.

Gökler O’nun doğruluğunu duyurur, Bütün halklar görkemini görür.

Hävetkäät kaikki, jotka kuvia palvelevat, ja kerskaavat epäjumalista: kumartakaat häntä kaikki enkelit.

Utansın puta tapanlar, Değersiz putlarla övünenler! RAB’be tapın, ey bütün ilahlar!

Zion kuulee sen ja iloitsee, ja Juudan tyttäret ovat riemuissansa, Herra, sinun hallituksestas.

Siyon seviniyor yargılarını duyunca, ya RAB, Yahuda kentleri coşuyor.

Sillä sinä, Herra, olet Korkein kaikissa maakunnissa: sinä olet sangen suuresti korotettu kaikkein jumalain ylitse.

Çünkü sensin, ya RAB, bütün yeryüzünün en yücesi, Bütün ilahların üstündesin, çok ulusun.

Te kuin Herraa rakastatte, vihatkaat pahaa! hän kätkee pyhäinsä sielut: jumalattomain käsistä hän heitä pelastaa.

Ey sizler, RAB’bi sevenler, kötülükten tiksinin. O sadık kullarının canını korur, Onları kötülerin elinden kurtarır.

Vanhurskaalle koittaa valkeus, ja ilo hurskaille sydämille,

Doğrulara ışık, Temiz yüreklilere sevinç saçar.

Vanhurskaat iloitkaat Herrassa, kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi.

Ey doğrular, RAB’de sevinç bulun, Kutsallığını anarak O’na şükredin!