Psalms 69

Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle. Jumala,auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.

Kurtar beni, ey Tanrı, Sular boyuma ulaştı.

Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.

Dipsiz batağa gömülüyorum, Basacak yer yok. Derin sulara battım, Sellere kapıldım.

Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.

Tükendim feryat etmekten, Boğazım kurudu; Gözlerimin feri sönüyor Tanrım’ı beklemekten.

Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.

[] Yok yere benden nefret edenler Saçlarımdan daha çok. Kalabalıktır canıma kasteden haksız düşmanlarım. Çalmadığım malı nasıl geri verebilirim?

Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.

Akılsızlığımı biliyorsun, ey Tanrı, Suçlarım senden gizli değil.

Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.

Ya Rab, Her Şeye Egemen RAB, Utanmasın sana umut bağlayanlar benim yüzümden! Ey İsrail’in Tanrısı, Benim yüzümden sana yönelenler rezil olmasın!

Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.

Senin uğruna hakarete katlandım, Utanç kapladı yüzümü.

Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.

Kardeşlerime yabancı, Annemin öz oğullarına uzak kaldım.

Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.

[] [] Çünkü evin için gösterdiğim gayret beni yiyip bitirdi, Sana edilen hakaretlere ben uğradım.

Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.

Oruç tutup ağlayınca, Yine hakarete uğradım.

Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.

Çula büründüğüm zaman Alay konusu oldum.

Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.

Kent kapısında oturanlar beni çekiştiriyor, Sarhoşların türküsü oldum.

Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.

Ama benim duam sanadır, ya RAB. Ey Tanrı, sevginin bolluğuyla, Güvenilir kurtarışınla uygun gördüğünde Yanıtla beni.

Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.

Beni çamurdan kurtar, İzin verme batmama; Benden nefret edenlerden, Derin sulardan kurtulayım.

Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.

Seller beni sürüklemesin, Engin beni yutmasın, Ölüm çukuru ağzını üstüme kapamasın.

Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.

Yanıt ver bana, ya RAB, Çünkü sevgin iyidir. Yüzünü çevir bana büyük merhametinle!

Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.

Kulundan yüzünü gizleme, Çünkü sıkıntıdayım, hemen yanıtla beni!

Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.

Yaklaş bana, kurtar canımı, Al başımdan düşmanlarımı.

Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.

Bana nasıl hakaret edildiğini, Utandığımı, rezil olduğumu biliyorsun; Düşmanlarımın hepsi senin önünde.

Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.

Hakaret kalbimi kırdı, dertliyim, Acılarımı paylaşacak birini bekledim, çıkmadı, Avutacak birini aradım, bulamadım.

Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.

[] Yiyeceğime zehir kattılar, Sirke içirdiler susadığımda.

Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.

[] Önlerindeki sofra tuzak olsun onlara, Yandaşları için kapan olsun!

Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.

Gözleri kararsın, göremesinler! Bellerini hep bükük tut!

Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,

Gazabını yağdır üzerlerine, Öfkenin ateşi yapışsın yakalarına!

Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.

[] Issız kalsın konakları, Çadırlarında oturan olmasın!

Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.

Çünkü senin vurduğun insanlara zulmediyor, Yaraladığın insanların acısını konuşuyorlar.

Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.

Ceza yağdır başlarına, Senin tarafından aklanmasınlar!

Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.

[] Yaşam kitabından silinsin adları, Doğrularla yan yana yazılmasınlar!

Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!

Bense ezilmiş ve kederliyim, Senin kurtarışın, ey Tanrı, bana bir kale olsun!

Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.

Tanrı’nın adını ezgilerle öveceğim, Şükranlarımla O’nu yücelteceğim.

Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.

RAB’bi bir öküzden, Boynuzlu, tırnaklı bir boğadan Daha çok hoşnut eder bu.

Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.

Mazlumlar bunu görünce sevinsin, Ey Tanrı’ya yönelen sizler, yüreğiniz canlansın.

Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.

Çünkü RAB yoksulları işitir, Kendi tutsak halkını hor görmez.

Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.

O’na övgüler sunun, ey yer, gök, Denizler ve onlardaki bütün canlılar!

Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.

Çünkü Tanrı Siyon’u kurtaracak, Yahuda kentlerini onaracak; Halk oraya yerleşip sahibi olacak.

Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.

Kullarının çocukları orayı miras alacak, O’nun adını sevenler orada oturacak.