Psalms 61

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla. Kuule, Jumala, minun huutoni: ota vaari minun rukouksestani.

Ey Tanrı, yakarışımı işit, Duama kulak ver!

Maan äärestä minä huudan sinun tykös, koska minun sydämeni näännyksissä on: vie minua siis korkialle kalliolle.

Sana seslenirim yeryüzünün öbür ucundan, Yüreğime hüzün çökünce. Erişemeyeceğim yüksek bir kayaya çıkar beni,

Sillä sinä olet minun turvani, vahva torni vihollisten edessä.

Çünkü sen benim için sığınak, Düşmana karşı güçlü bir kule oldun.

Minä tahdon asua sinun majassas ijankaikkisesti, ja uskaltaa sinun siipeis varjon alle, Sela!

Çadırında sonsuza dek oturmak Ve kanatlarının gölgesine sığınmak isterim. Sela

Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, ja annat perinnön niille, jotka sinun nimeäs pelkäävät.

Çünkü sen, ey Tanrı, adaklarımı duydun, Adından korkanların mirasını bana verdin.

Sinä annat kuninkaalle pitkän ijän, että hänen vuotensa olisivat suvusta sukuun.

Kralın günlerine gün kat, Yılları yüzyıllar olsun!

Että hän alati pysyis Jumalan edessä: osoita hänelle laupiutta ja totuutta, jotka häntä varjelisivat.

Tanrı’nın huzurunda sonsuza dek tahtında otursun; Onu sevgin ve sadakatinle koru!

Niin minä veisaan kiitosta sinun nimelles ijankaikkisesti, maksaakseni minun lupaustani päivä päivältä.

O zaman adını hep ilahilerle öveceğim, Her gün adaklarımı yerine getireceğim.