Psalms 130

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.
Derinliklerden sana sesleniyorum, ya RAB,
Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.
Sesimi işit, ya Rab, Yalvarışıma iyi kulak ver!
Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?
Ya RAB, sen suçların hesabını tutsan, Kim ayakta kalabilir, ya Rab?
Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.
Ama sen bağışlayıcısın, Öyle ki senden korkulsun.
Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.
RAB’bi gözlüyorum, Canım RAB’bi gözlüyor, Umut bağlıyorum O’nun sözüne.
Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.
Sabahı gözleyenlerden, Evet, sabahı gözleyenlerden daha çok, Canım Rab’bi gözlüyor.
Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.
Ey İsrail, RAB’be umut bağla! Çünkü RAB’de sevgi, Tam kurtuluş vardır.
Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.
[] İsrail’i bütün suçlarından Fidyeyle O kurtaracaktır.