Psalms 107

Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

[] RAB’be şükredin, çünkü O iyidir, Sevgisi sonsuzdur.

Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,

Böyle desin RAB’bin kurtardıkları, Düşman pençesinden özgür kıldıkları,

Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,

Doğudan, batıdan, kuzeyden, güneyden, Bütün ülkelerden topladıkları.

Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,

Issız çöllerde dolaştılar, Yerleşecekleri kente giden bir yol bulamadılar.

Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.

Aç, susuz, Sefil oldular.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,

O zaman sıkıntı içinde RAB’be yakardılar, RAB kurtardı onları dertlerinden.

Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.

Yerleşecekleri bir kente varıncaya dek, Onlara doğru yolda öncülük etti.

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

Şükretsinler RAB’be sevgisi için, İnsanlar yararına yaptığı harikalar için.

Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.

Çünkü O susamış canın susuzluğunu giderir, Aç canı iyiliklerle doyurur.

Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:

Zincire vurulmuş, acıyla kıvranan tutsaklar, Karanlıkta, zifiri karanlıkta oturmuştu.

Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;

Çünkü Tanrı’nın buyruklarına karşı çıkmışlardı, Küçümsemişlerdi Yüceler Yücesi’nin öğüdünü.

Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.

Ağır işlerle hayatı onlara zehir etti, Çöktüler, yardım eden olmadı.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,

O zaman sıkıntı içinde RAB’be yakardılar, RAB kurtardı onları dertlerinden;

Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.

Çıkardı karanlıktan, zifiri karanlıktan, Kopardı zincirlerini.

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

Şükretsinler RAB’be sevgisi için, İnsanlar yararına yaptığı harikalar için!

Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.

Çünkü tunç kapıları kırdı, Demir kapı kollarını parçaladı O.

Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,

Cezalarını buldu aptallar, Suçları, isyanları yüzünden.

Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.

İğrenir olmuşlardı bütün yemeklerden, Ölümün kapılarına yaklaşmışlardı.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

O zaman sıkıntı içinde RAB’be yakardılar, RAB kurtardı onları dertlerinden.

Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.

Sözünü gönderip iyileştirdi onları, Kurtardı ölüm çukurundan.

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,

Şükretsinler RAB’be sevgisi için, İnsanlar yararına yaptığı harikalar için!

Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.

Şükran kurbanları sunsunlar Ve sevinç çığlıklarıyla duyursunlar O’nun yaptıklarını!

Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,

Gemilerle denize açılanlar, Okyanuslarda iş yapanlar,

He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.

RAB’bin işlerini, Derinliklerde yaptığı harikaları gördüler.

Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,

Çünkü O buyurunca şiddetli bir fırtına koptu, Dalgalar şaha kalktı.

Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,

Göklere yükselip diplere indi gemiler, Sıkıntıdan canları burunlarına geldi gemicilerin,

Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;

Sarhoş gibi sallanıp sendelediler, Ustalıkları işe yaramadı.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

O zaman sıkıntı içinde RAB’be yakardılar, RAB kurtardı onları dertlerinden.

Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.

Fırtınayı limanlığa çevirdi, Yatıştı dalgalar;

Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.

Rahatlayınca sevindiler, Diledikleri limana götürdü RAB onları.

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.

Şükretsinler RAB’be sevgisi için, İnsanlar yararına yaptığı harikalar için!

Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,

Yüceltsinler O’nu halk topluluğunda, Övgüler sunsunlar ileri gelenlerin toplantısında.

Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,

Irmakları çöle çevirir, Pınarları kurak toprağa,

Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.

Verimli toprağı çorak alana, Orada yaşayanların kötülüğü yüzünden.

Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,

Çölü su birikintisine çevirir, Kuru toprağı pınara.

Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,

Açları yerleştirir oraya; Oturacak bir kent kursunlar,

Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.

Tarlalar ekip bağlar diksinler, Bol ürün alsınlar diye.

Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;

RAB’bin kutsamasıyla, Çoğaldılar alabildiğine, Eksiltmedi hayvanlarını.

Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,

Sonra azaldılar, alçaldılar, Baskı, sıkıntı ve acı yüzünden.

Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.

[] RAB rezalet saçtı soylular üzerine, Yolu izi belirsiz bir çölde dolaştırdı onları.

Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.

Ama yoksulu sefaletten kurtardı, Davar sürüsü gibi çoğalttı ailelerini.

Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.

Doğru insanlar görüp sevinecek, Kötülerse ağzını kapayacak.

Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.

Aklı olan bunları göz önünde tutsun, RAB’bin sevgisini dikkate alsın.