Proverbs 7

Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni.

Oğlum, sözlerimi yerine getir, Aklında tut buyruklarımı.

Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä.

Buyruklarımı yerine getir ki, yaşayasın. Öğrettiklerimi gözünün bebeği gibi koru.

Sido ne sormiis, kirjoita ne sydämes tauluun.

Onları yüzük gibi parmaklarına geçir, Yüreğinin levhasına yaz.

Sano viiisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses,

Bilgeliğe, “Sen kızkardeşimsin”, Akla, “Akrabamsın” de.

Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat.

Zina eden kadından, Yaltaklanan ahlaksız kadından seni koruyacak olan bunlardır.

Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin.

Evimin penceresinden, Kafesin ardından dışarıyı seyrederken,

Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa;

Bir sürü toy gencin arasında, Sağduyudan yoksun bir delikanlı çarptı gözüme.

Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneeseensa.

Akşamüzeri, alaca karanlıkta, Akşam karanlığı çökerken, O kadının oturduğu sokağa saptığını, Onun evine yöneldiğini gördüm.

Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli:

Akşamüzeri, alaca karanlıkta, Akşam karanlığı çökerken, O kadının oturduğu sokağa saptığını, Onun evine yöneldiğini gördüm.

Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala,

Derken kadın onu karşıladı, Fahişe kılığıyla sinsice.

Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa.

Yaygaracı, dik başlı biriydi kadın. Bir an bile durmaz evde.

Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa.

Kâh sokakta, kâh meydanlardadır. Sokak başlarında pusuya yatar.

Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä:

Delikanlıyı tutup öptü, Yüzü kızarmadan ona şöyle dedi:

Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tätäpänä täyttänyt lupaukseni:

“Esenlik kurbanlarımı kesmek zorundaydım, Adak sözümü bugün yerine getirdim.

Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinut löytänyt.

Bunun için seni karşılamaya, seni aramaya çıktım, İşte buldum seni!

Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella,

Döşeğime Mısır ipliğinden dokunmuş Renkli örtüler serdim.

Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.

Yatağıma mür, öd Ve tarçın serptim.

Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaammme meitämme keskenämme rakkaudella.

Haydi gel, sabaha dek doya doya sevişelim, Aşktan zevk alalım.

Sillä mies ei ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt.

Kocam evde değil, Uzun bir yolculuğa çıktı.

Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä.

Yanına para torbasını aldı, Dolunaydan önce eve dönmeyecek.”

Ja niin hän houkutteli monelöla sanalla, ja vaati häntä makialla puheella.

Onu bir sürü çekici sözlerle baştan çıkardı, Tatlı diliyle peşinden sürükledi.

Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan.

Kesimevine götürülen öküz gibi Hemen izledi onu delikanlı; Tuzağa düşen geyik gibi,

Siihenasti kuin hän nuolilla ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.

Ciğerini bir ok delene kadar; Kapana koşan bir kuş gibi, Bunun yaşamına mal olacağını bilmeden.

Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista.

Çocuklarım, şimdi dinleyin beni, Kulak verin söylediklerime,

Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä.

Sakın o kadına gönül vermeyin, Onun yolundan gitmeyin.

Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut.

Yere serdiği bir sürü kurbanı var, Öldürdüğü kişilerin sayısı pek çok.

Hänen huoneensa ovat helvetin tiet, jotka menevät alas kuoleman kammioihin.

Ölüler diyarına giden yoldur onun evi, Ölüm odalarına götürür.