Proverbs 26

Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.

Yaz ortasında kar, hasatta yağmur uygun olmadığı gibi, Akılsıza da onur yakışmaz.

Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.

Öteye beriye uçuşan serçe Ve kırlangıç gibi, Hak edilmemiş lanet de tutmaz.

Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.

Ata kırbaç, eşeğe gem, Akılsızın sırtına da değnek gerek.

Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.

Akılsıza ahmaklığına göre karşılık verme, Yoksa sen de onun düzeyine inersin.

Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.

Akılsıza ahmaklığına uygun karşılık ver, Yoksa kendini bilge sanır.

Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.

Akılsızın eliyle haber gönderen, Kendi ayaklarını kesen biri gibi, Kendine zarar verir.

Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.

Akılsızın ağzında özdeyiş, Kötürümün sarkan bacakları gibidir.

Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.

Akılsızı onurlandırmak, Taşı sapana bağlamak gibidir.

Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.

Sarhoşun elindeki dikenli dal ne ise, Akılsızın ağzında özdeyiş de odur.

Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.

Oklarını gelişigüzel fırlatan okçu neyse, Yoldan geçen akılsızı ya da sarhoşu ücretle tutan da öyledir.

Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.

[] Ahmaklığını tekrarlayan akılsız, Kusmuğuna dönen köpek gibidir.

Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.

Kendini bilge gören birini tanıyor musun? Akılsız bile ondan daha umut vericidir.

Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.

Tembel, “Yolda aslan var, Sokaklarda aslan dolaşıyor” der.

Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.

Menteşeleri üzerinde dönen kapı gibi, Tembel de yatağında döner durur.

Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.

Tembel elini sahana daldırır, Yeniden ağzına götürmeye üşenir.

Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.

Tembel kendini, Akıllıca yanıt veren yedi kişiden daha bilge sanır.

Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.

Kendini ilgilendirmeyen bir kavgaya bulaşan kişi, Yoldan geçen köpeği kulaklarından tutana benzer.

Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,

Ateşli ve öldürücü oklar savuran bir deli neyse, Komşusunu aldatıp, “Şaka yapıyordum” Diyen de öyledir.

Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.

Ateşli ve öldürücü oklar savuran bir deli neyse, Komşusunu aldatıp, “Şaka yapıyordum” Diyen de öyledir.

Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.

Odun bitince ateş söner, Dedikoducu yok olunca kavga diner.

Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.

Kor için kömür, ateş için odun neyse, Çekişmeyi alevlendirmek için kavgacı da öyledir.

Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.

Dedikodu tatlı lokma gibidir, İnsanın ta içine işler.

Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.

Okşayıcı dudaklarla kötü yürek, Sırlanmış toprak kaba benzer.

Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.

Yüreği nefret dolu kişi sözleriyle niyetini gizlemeye çalışır, Ama içi hile doludur.

Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.

Güzel sözlerine kanma, Çünkü yüreğinde yedi iğrenç şey vardır.

Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.

Nefretini hileyle örtse bile, Kötülüğü toplumun önünde ortaya çıkar.

Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.

Başkasının kuyusunu kazan içine kendi düşer, Taşı yuvarlayan altında kalır.

Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.

Yalancı dil incittiği kişilerden nefret eder, Yaltaklanan ağızdan yıkım gelir.