Job 33

Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!

“Ama şimdi lütfen sözümü dinle, Eyüp, Söyleyeceğim her şeye kulak ver.

Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.

Ağzımı açtım açacağım, Söyleyeceklerim dilimin ucunda.

Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.

Sözlerim temiz bir yürekten çıkıyor, Dudaklarım bildiklerini içtenlikle söylüyor.

Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.

Beni Tanrı’nın Ruhu yarattı, Her Şeye Gücü Yeten’in soluğu yaşam veriyor bana.

Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.

Elinden gelirse beni yanıtla, Kendini hazırla, karşımda dur.

Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.

Tanrı’nın önünde ben de tıpkı senin gibiyim, Ben de balçıktan yaratıldım.

Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.

Onun için dehşetim seni yıldırmasın, Baskım sana ağır gelmesin.

Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:

“Sesin hâlâ kulaklarımda, Şöyle demiştin:

Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.

‘Ben kusursuz ve günahsızım, Temiz ve suçsuzum.

Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.

Yine de Tanrı bana karşı bahane arıyor, Beni düşman görüyor.

Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.

Ayaklarımı tomruğa vuruyor, Yollarımı gözetliyor.’

Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.

“Ama sana şunu söyleyeyim, Bu konuda haksızsın. Çünkü Tanrı insandan büyüktür.

Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?

İnsanın hiçbir sözünü yanıtlamıyor diye Niçin O’nunla çekişiyorsun?

Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.

Çünkü insan anlamasa da, Tanrı şu ya da bu yolla konuşur.

Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,

Rüyada, geceleyin görümde, İnsanları ağır uyku basınca, Yatakta yatarlarken,

Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,

Kulaklarına konuşur, Uyarısıyla onları korkutur;

Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.

Onları yaptıkları kötülükten döndürmek, Gururdan uzak tutmak,

Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.

Canlarını çukurdan, Hayatlarını ölümden kurtarmak için.

Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,

İnsan yatağında acılarla, Kemiklerinde dinmez sızılarla yola getirilir.

Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;

Öyle ki, içi yemek kaldırmaz, En lezzetli yiyecekten tiksinir.

Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;

Eti erir, görünmez olur, Gözükmeyen kemikleri ortaya çıkar.

Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.

Canı çukura, Hayatı ölüm meleklerine yaklaşır.

Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,

“Yine de insana doğruyu bildirmek için Yanında bir melek, bin melekten biri Arabulucu olarak bulunursa,

Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;

Ona lütfeder de, ‘Onu ölüm çukuruna inmekten kurtar, Ben fidyeyi buldum’ derse,

Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.

Eti çocuk eti gibi yenilenir, Gençlik günlerine döner.

Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.

Dua ettiğinde Tanrı ondan hoşnut kalır, O da Tanrı’nın yüzünü görüp sevinir. Tanrı onun durumunu düzeltir.

Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.

Sonra insanların önünde türkü çağırır: ‘Günah işleyip doğru yoldan saptım, Ama Tanrı hak ettiğim cezayı vermedi bana,

Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.

Canımı çukura inmekten O kurtardı, Işığı görmek için yaşayacağım.’

Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,

“İşte, insanın canını çukurdan çıkarmak, Onu yaşam ışığıyla aydınlatmak için Tanrı bütün bunları iki kez, Hatta üç kez yapar.

Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.

“İşte, insanın canını çukurdan çıkarmak, Onu yaşam ışığıyla aydınlatmak için Tanrı bütün bunları iki kez, Hatta üç kez yapar.

Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!

“İyi dinle, Eyüp, kulak ver, Sen sus, ben konuşacağım.

Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.

Söyleyeceğin bir şey varsa söyle, Çünkü seni haklı çıkarmak isterim.

Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.

Yoksa, beni dinle, Sus da sana bilgelik öğreteyim.”