Minun sydämeni huutaa Moabia, heidän kulkiansa pakenevat aina Zoariin, kolmikarjaista lehmää; sillä he menevät Luhitin paltaan ja itkevät, ja tiellä Horonaimiin päin nousee vaikia huuto.
Yüreğim sızlıyor Moav için.
Kaçanlar Soar’a, Eglat-Şelişiya’ya ulaştı,
Ağlaya ağlaya çıkıyorlar Luhit Yokuşu’ndan,
Horonayim yolunda yıkımlarına ağıt yakıyorlar.