Psalms 58

Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, ettei hän hukkunut. Oletteko te juuri niin mykät, ettette puhu sitä mikä oikeus on, ettekä tuomitse, mikä kohtuus on, te ihmisten lapset?

För sångmästaren; »Fördärva icke»; av David; en sång.

Sydämestänne te myös vääryyttä teette, ja maakunnassa käsillänne väkivaltaa toimitatte.

 Talen I väl i eder stumhet      vad rättfärdigt är?  Dömen I såsom rätt är,      I människors barn?

Jumalattomat ovat kääntyneet pois jo äitinsä kohdusta, valhetteliat ovat eksyneet hamasta äitinsä kohdusta.

 Nej, i hjärtat uppgören I      onda anslag;  I vägen ut i landet      edra händers våld.

Heidän kiukkunsa on niinkuin kärmeen kiukku, niinkuin kuuron kyykärmeen, joka korvansa tukitsee,

 De ogudaktiga äro avfälliga      allt ifrån modersskötet;  de lögnaktiga fara vilse      ända från sin moders liv.

Ettei hän kuulisi lumojain ääntä, sen joka viisaasti lumota taitaa.

 Gift är i dem,      likt ormens gift;  en döv huggorm likna de,      en som tillstoppar sitt öra,

Jumala, särje heidän hampaansa heidän suuhunsa: murenna, Herra, nuorten jalopeurain syömähampaat.

 så att han icke hör tjusarnas röst,      icke den förfarne besvärjarens.

Heidän pitää sulaman niinkuin vesi: he ampuvat nuolillansa, mutta ne käyvät rikki.

 Gud, krossa tänderna      i deras mun;  bryt ut, o HERRE,      de unga lejonens kindtänder.

He hukkuvat, niinkuin näkin kota raukee, niinkuin vaimon keskeneräinen, eikä saa nähdä aurinkoa.

 Låt dem bliva till intet,      likasom vatten som förrinner.  När någon skjuter sina pilar,      blive de såsom utan udd.

Ennenkuin teidän orjantappuranne puuksi kasvavat, niin pitää vihan heitä elävänä repäisemän pois.

 Må han vara lik snigeln,      som upplöses och förgås,  lik en kvinnas foster,      som ej fick skåda solen.

Vanhurskaan pitää iloitseman, koska hän koston näkee, ja pesemän jalkansa jumalattoman veressä,

 Förrän edra grytor      hava hunnit märka bränslet,  och medan köttet ännu är rått,      skall en glödvind rycka bort det.

Että jokaisen pitää sanoman: vanhurskaalla on kuitenkin hedelmä; Jumala on kuitenkin se, joka tuomitsee maan päällä.

 Den rättfärdige skall glädja sig,      när han skådar hämnden,  han skall två sina fötter      i den ogudaktiges blod. [ (Psalms 58:12)  Och människorna skola säga:      »Ja, den rättfärdige får sin lön;  ja, det finnes en Gud      som dömer på jorden.» ]