Psalms 27

Davidin Psalmi. Herra on minun valistukseni ja autuuteni, ketä minä pelkään? Herra on henkeni väkevyys, ketä minä vapisen?

Av David.  HERREN är mitt ljus och min frälsning;      för vem skulle jag frukta?  HERREN är mitt livs värn;      för vem skulle jag rädas?

Sentähden, vaikka pahat, vainolliseni ja viholliseni, lähestyvät minun lihaani syömään, täytyy heidän kuintenkin itseänsä loukata ja langeta.

 När de onda draga emot mig      och vilja uppsluka mig,  då stappla de själva och falla,      mina motståndare och fiender.

Ja vaikka sotaväki saartais minua, niin ei sydämeni sentähden pelkäisi; ja jos sota nousis minua vastaan, minä turvaan sittekin häneen.

 Om ock en här lägrar sig mot mig,      så fruktar ändå icke mitt hjärta;  om krig uppstår mot mig,      så är jag dock trygg.

Yhtä minä Herralta anon, sitä minä pyydän, asuakseni Herran huoneessa kaiken elinaikani: että minä näkisin Herran kauniin jumalanpalveluksen, ja hänen templiänsä etsisin.

 Ett har jag begärt av HERREN,      därefter traktar jag:  att jag må få bo i HERRENS hus      i alla mina livsdagar,  för att skåda HERRENS ljuvlighet      och betrakta hans tempel.

Sillä hän peittää minua majassansa pahana aikana: hän kätkee minun salaiseen majaansa, ja korottaa minun kalliolle.

 Ty han döljer mig i sin hydda      på olyckans dag,  han beskärmar mig i sitt tjäll,      han för mig upp på en klippa.

Ja hän korottaa nytkin minun pääni vihollisteni ylitse, jotka ympärilläni ovat; niin minä uhraan hänen majassansa kiitosuhria: minä veisaan ja laulan Herralle.

 Och nu skall mitt huvud resa sig      över mina fiender runt omkring mig,  och jag vill offra i hans hydda      jublets offer,  jag vill sjunga till HERRENS ära      och lovsäga honom.

Herra, kuule minun ääneni, koska minä huudan: ole minulle armollinen, ja kuultele minua.

 Hör, o HERRE!  Jag höjer min röst och ropar,      var mig nådig och svara mig.

Minun sydämeni sanoo sinulle tämän sinun sanas: etsikäät minun kasvojani! sentähden minä etsin, Herra, sinun kasvojas.

 Mitt hjärta förehåller dig ditt ord:      »Söken mitt ansikte.»  Ja, ditt ansikte, HERRE, söker jag;

Älä peitä kasvojas minulta, ja älä sysää pois palveliaas vihassas; sillä sinä olet minun apuni: älä minua hylkää, älä myös minua anna ylön, minun autuuteni Jumala.

 fördölj icke ditt ansikte för mig.  Driv icke bort din tjänare i vrede,      du som har varit min hjälp;  förskjut mig icke, övergiv mig icke,      du min frälsnings Gud.

Sillä minun isäni ja äitini hylkäsivät minun; mutta Herra korjasi minun.

 Nej, om än min fader och min moder övergiva mig,      skall HERREN upptaga mig.

Herra, osoita minulle sinun ties, ja johdata minua oikiaa polkua, minun vihollisteni tähden.

 Visa mig, HERRE, din väg,  och led mig på en jämn stig,      för mina förföljares skull.

Älä anna minua vihollisteni tahtoon; sillä väärät todistukset seisovat minua vastaan ja tekevät häpeemättä vääryyttä.

 Överlämna mig icke åt mina ovänners vilja;  ty mot mig uppstå falska vittnen      och män som andas våld.

Mutta minä uskon kuitenkin näkeväni Herran hyvyyttä eläväin maalla,

 Ja, jag tror förvisso      att jag skall få se HERRENS goda      i de levandes land.

Odota Herraa, ole hyvässä turvassa, ja hän vahvistaa sinun sydämes: ja odota Herraa.

 Förbida HERREN,  var frimodig och oförfärad i ditt hjärta;      ja, förbida HERREN.