Psalms 11

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herraan minä uskallan: kuinka te sanotte sielulleni, että hän lentäis niinkuin lintu teidän vuoreltanne?

För sångmästaren; av David.  Till HERREN Har jag tagit min tillflykt.  Huru kunnen I då säga till mig:  »Flyn såsom fåglar till edert berg;

Sillä katsos, jumalattomat jännittävät joutsen ja panevat nuolensa jänteelle, salaisesti ampuaksensa hurskaita.

 ty se, de ogudaktiga spänna bågen,  de hava lagt sin pil på strängen,  för att i mörkret skjuta på de rättsinniga.

Sillä he rikkoivat perustuksen: mitä vanhurskas taitaa toimittaa?

 När grundvalarna upprivas,  vad kan då den rättfärdige uträtta?»

Herra on pyhässä templissänsä, Herran istuin on taivaissa; hänen silmänsä ottavat vaarin, ja hänen silmänsä laudat koettelevat ihmisten lapsia.

 HERREN är i sitt heliga tempel,  HERRENS tron är i himmelen;  hans ögon skåda,  hans blickar pröva      människors barn.

Herra koettelee vanhurskasta; hänen sielunsa vihaa jumalatointa, ja jotka vääryyttä rakastavat.

 HERREN prövar den rättfärdige;  men den ogudaktige och den som älskar våld,      dem hatar hans själ.

Hän antaa sataa jumalattomain päälle pitkäisen leimauksia, tulta ja tulikiveä, ja antaa heille tuulispäät palkaksi.

 Han skall låta ljungeldssnaror regna över de ogudaktiga;  eld och svavel      och glödande vind,  det är den kalk som bliver dem beskärd.

Sillä Herra on vanhurskas ja rakastaa vanhurskautta, että hänen kasvonsa katsovat oikeutta.

 Ty HERREN är rättfärdig,      han älskar rättfärdigheten;  de redliga skola skåda hans ansikte.