Psalms 101

Davidin Psalmi. Minä veisaan armosta ja oikeudesta: sinulle, Herra, minä veisaan.

Av David; en psalm.  Om nåd och rätt vill jag sjunga,      dig, HERRE, lovsäga.

Minä tahdon vaarin ottaa oikiasta tiestä, koskas minun tyköni tulet: minä tahdon vaeltaa sydämeni vakuudessa minun huoneessani.

 Jag vill akta på ostrafflighetens väg --      när kommer du till mig?  Jag vill föra en ostrafflig vandel,      där jag bor i mitt hus.

En minä ota pahaa asiaa eteeni: minä vihaan väärintekiöitä, ja en salli heitä olla tykönäni.

 Jag vänder mitt öga ej till det      som fördärvligt är.  Att öva orättfärdighet hatar jag;      sådant skall ej låda vid mig.

Nurja sydän olkoon minusta pois: en minä kärsi pahaa.

 Ett vrångt hjärta vare fjärran ifrån mig;      vad ont är vill jag ej veta av.

Joka lähimmäistänsä salaa panettelee, sen minä hukutan: en minä kärsi ylpeitä ja röyhkeitä.

 Den som i hemlighet förtalar sin nästa,      honom vill jag förgöra;  den som har stolta ögon och högmodigt hjärta,      honom lider jag icke.

Minun silmäni katsovat uskollisia maan päällä, että he asuisivat minun tykönäni: joka vaeltaa oikialla tiellä, se pitää oleman minun palveliani.

 Mina ögon se efter de trogna i landet,      för att de må bo hos mig;  den som vandrar på ostrafflighetens väg,      han får vara min tjänare.

Petollisia ihmisiä en minä pidä huoneessani: ei valehteliat menesty minun tykönäni.

 Den får icke bo i mitt hus,      som övar svek;  den som talar lögn skall ej bestå      inför mina ögon.

Varhain minä hukutan kaikki jumalattomat maasta, hävittääkseni kaikkia pahantekiöitä Herran kaupungista.

 Morgon efter morgon skall jag förgöra      alla ogudaktiga i landet  och utrota alla ogärningsmän      ur HERRENS stad.