Proverbs 29

Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.

 Den som får mycken tillrättavisning, men förbliver hårdnackad,  han varder oförtänkt krossad utan räddning.Jes 66,4. Jer. 7,13 f.

Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.

 När de rättfärdiga växa till, gläder sig folket,  men när den ogudaktige kommer till välde, suckar folket.Ords. 11,10. 28,12, 28.

Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.

 Den som älskar vishet gör sin fader glädje;  men den som giver sig i sällskap med skökor förstör vad han äger.Ords. 10,1 15,20. 27,11 Luk. 15,13, 30.

Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.

 Genom rättvisa håller en konung sitt land vid makt;  men den som utpressar gärder, har fördärvar det.Ords. 28,16

Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.

 Den man som smickrar sin nästa  han breder ut ett nät för han fötter.

Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.

 En ond människas överträdelse bliver henne en snara,  men den rättfärdige får jubla och glädjas.Ords. 12,13

Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.

 Den rättfärdige vårdar sig om de armas sak,  men den ogudaktige förstår intet.

Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.

 Bespottare uppvigla staden,  men visa män stilla vreden.Ords. 28,2. Pred. 9,18.

Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.

 När en vis man vill gå till rätta med en oförnuftig man,  då vredgas denne eller ler, och har ingen ro.Jes. 57,20 f.

Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.

 De blodgiriga hata den som är ostrafflig,  men de redliga söka skydda hans liv.

Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.

 Dåren släpper all sin vrede lös,  men den vise stillar den till slut.Ords. 17,27.

Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.

 Den furste som aktar på lögnaktigt tal,  hans tjänare äro alla ogudaktiga.Syr. 10,2.

Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.

 Den fattige och förtryckaren få leva jämte varandra;  av HERREN få bådas ögon sitt ljus.Ords. 22,2.

Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

 Den konung som dömer de armas rätt.  hans tron skall bestå evinnerligen.Ords. 16,12. 20,28.

Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.

 Ris och tillrättavisning giver vishet,  men ett oupptuktat barn drager skam över sin moder.Ords. 13,24. 22,15. 23,13 f.

Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.

 Där de ogudaktiga växa till, där växer överträdelsen till,  men de rättfärdiga skola se deras fall med lust.Ps. 58,11. 91,8.

Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.

 Tukta din son, så skall han bliva dig till hugnad  och giva ljuvlig spis åt din själ.

Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.

 Där profetia icke finnes, där bliver folket tygellöst;  men säll är den som håller lagen.

Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.

 Med ord kan man icke tukta en tjänare  ty om han än förstår, så rättar han sig icke därefter.

Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

 Ser du en man som är snar till att tala,  det är mer hopp om en dåre än om honom.Ords. 26,12. Pred. 5,1. Jak. 1,19 f. 3,5 f.

Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.

 Om någon är för efterlåten mot sin tjänare i hans ungdom,  så visar denne honom på sistone förakt.

Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.

 En snarsticken man uppväcker träta,  och den som lätt förtörnas begår ofta överträdelse.Ords. 15,18. 22,24. 27,4. Jak. 1,20.

Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.

 En människas högmod bliver henne till förödmjukelse,  men den ödmjuke vinner ära.Job 22,29. Ords. 15,33. 18,12. Luk. 14,11. 1 Petr. 5,5 f.

Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.

 Den som skiftar rov med en tjuv hatar sitt eget liv;  när han hör edsförpliktelsen, yppar han intet.3 Mos. 5,1.

Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.

 Människofruktan har med sig snaror,  men den som förtröstar på HERREN, han varder beskyddad.Matt. 10,28.

Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.

 Många söka en furstes ynnest,  men av HERREN får var och en sin rätt.

Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.

 En orättfärdig man är en styggelse för de rättfärdiga,  och den som vandrar i redlighet är en styggelse för den ogudaktige.Ps. 15,4. 1 Petr. 4,4.