Proverbs 28

Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niinkuin nuori jalopeura.

 De ogudaktiga fly, om ock ingen förföljer dem;  men de rättfärdiga äro oförskräckta såsom unga lejon.3 Mos. 26,36 f. Ords. 10,24.

Maakunnan synnin tähden tulee valtakuntaan monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan.

 För sin överträdelses skull får ett land många herrar;  men där folket har förstånd och inser vad rätt är, där bliver det beståndande.Ords. 29,8. Jes. 24,4 f., 20.

Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niinkuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee.

 En usel herre, som förtrycker de arma,  är ett regn som förhärjar i stället för att giva bröd.

Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset.

 De som övergiva lagen prisa de ogudaktiga,  men de som hålla lagen gå till strids mot dem.

Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin.

 Onda människor förstå icke vad rätt är,  men de som söka HERREN, de förstå allt.

Parempi on köyhä joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee.

 Bättre är en fattig man som vandrar i ostrafflighet  rik som i vrånghet går dubbla vägar.Ords. 19,1.

Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä.

 Den yngling är förståndig, som tager lagen i akt;  men som giver sig i sällskap med slösare gör sin fader skam.

Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi.

 De som förökar sitt gods genom ocker och räntor,  han samlar åt den som förbarmar sig över de arma.Pred. 2,26.

Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus.

 Om någon vänder bort sitt öra och icke vill höra lagen,  så är till och med hans bön en styggelse.Job 27,8 f. Ps. 18,42. 66,18. Joh. 9,31.

Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden.

 Den som leder de redliga vilse in på en ond väg,  han faller själv i sin grop;  men de ostraffliga få till sin arvedel vad gott är.Ords. 26,27. Matt. 15,14.

Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen.

 En rik man tycker sig vara vis,  men en fattig man med förstånd uppdagar hurudan han är.

Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muuttet ovat kansan seassa.

 När de rättfärdiga triumfera, står allt härligt till;  men när de ogudaktiga komma till makt, får man leta efter människor.Ords. 11,10. 29,2.

Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius.

 Den som fördöljer sina överträdelser, honom går det icke väl;  men den som bekänner och övergiver dem, han får barmhärtighet.Ps. 32,3 f. 1 Joh. 1,9.

Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen.

 Säll är den människa som ständigt tager sig till vara;  men den som förhärdar sitt hjärta, han faller i olycka.Ords. 14,16.

Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu.

 Lik ett rytande lejon och en glupande björn  är en ogudaktig furste över ett fattigt folk.

Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää.

 Du furste utan förstånd, du som övar mycket våld,  att den som hatar orätt vinning, han skall länge leva.Ords. 29,4.

Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis.

 En människa som tryckes av blodskuld  bliver en flykting ända till sin grav, och ingen må hjälpa en sådan.1 Mos. 9,6. 2 Mos. 21,12. 5 Mos. 19,11 f.

Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta.

 Den som vandrar ostraffligt, han bliver frälst;  men den som i vrånghet går dubbla vägar, han faller på en av dem.Ords. 12,13.

Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä.

 Den som brukar sin åker får bröd till fyllest;  men den som far efter fåfängliga ting får fattigdom till fyllest.Ords. 12,11. 20,4. Syr. 20,28.

Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton.

 En redlig man får mycken välsignelse;  men den som fikar efter att varda rik, kan bliver icke ostraffad.Ords. 20,21. 21,5. 1 Tim. 6,6, 9.

Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin.

 Att hava anseende till personen är icke tillbörligt;  men för ett stycke bröd gör sig mången till överträdare.Ords. 18,5. 24,23. Hes. 13,19.

Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään.

 Den missunnsamme ävlas efter ägodelar  och förstår icke att brist skall komma över honom.

Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu ymötämielin.

 Den som tillrättavisar en avfälling skall vinna ynnest,  mer än den som gör sin tunga hal.Ords. 9,8 f. 27,5 f.

Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli.

 Den som plundrar sin fader eller sin moder  och säger: »Det är ingen synd»,  han är stallbroder till rövaren.Ords. 19,26. Matt. 15,5 f.

Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu.

 Den som är lysten efter vinning uppväcker träta;  men den som förtröstar på HERREN varder rikligen mättad.

Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan.

 Den som förlitar sig på sitt förstånd, han är en dåre;  men den som vandrar i vishet, han bliver hulpen.Ords. 3,5, 7. 1 Kor. 3,19 f.

Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi.

 Den som giver åt den fattige, honom skall intet fattas;  men den som tillsluter sina ögon drabbas av mycken förbannelse.5 Mos. 15,11. Ords. 19,17. Syr. 4,5.

Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät.

 När de ogudaktiga komma till makt, gömma sig människorna;  men när de förgås, växa de rättfärdiga till.Job 24,4. Ords. 11,10. 29,7.