Job 34

Ja Elihu vielä sanoi:

Och Elihu tog till orda och sade:

Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.

 Hören, I vise, mina ord;  I förståndige, lyssnen till mig.

Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.

 Örat skall ju pröva orden,  och munnen smaken hos det man vill äta.

Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.

 Må vi nu utvälja åt oss vad rätt är,  samfällt söka förstå vad gott är.

Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.

 Se, Job har sagt: »Jag är oskyldig.  Gud har förhållit mig min rätt.

Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.

 Fastän jag har rätt, måste jag stå såsom lögnare;  dödsskjuten är jag, jag som intet har brutit.»

Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,

 Var finnes en man som är såsom Job?  Han läskar sig med bespottelse såsom med vatten,

Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?

 han gör sig till ogärningsmäns stallbroder  och sällar sig till ogudaktiga människor.

Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.

 Ty han säger: »Det gagnar en man till intet,  om han håller sig väl med Gud.»

Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.

 Hören mig därför, I förståndige män:  Bort det, att Gud skulle begå någon orätt,  att den Allsmäktige skulle göra vad orättfärdigt är!

Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.

 Nej, han vedergäller var människa efter hennes gärningar  och lönar envar såsom hans vandel har förtjänat.

Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.

 Ty Gud gör i sanning intet som är orätt,  den Allsmäktige kan icke kränka rätten.

Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?

 Vem har bjudit honom att vårda sig om jorden,  och vem lade på honom bördan av hela jordens krets?

Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.

 Om han ville tänka allenast på sig själv  och åter draga till sig sin anda och livsfläkt,

Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.

 då skulle på en gång allt kött förgås,  och människorna skulle vända åter till stoft.

Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.

 Men märk nu väl och hör härpå,  lyssna till vad mina ord förkunna.

Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?

 Skulle den förmå regera, som hatade vad rätt är?  Eller fördömer du den som är den störste i rättfärdighet?

Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!

 Får man då säga till en konung: »Du ogärningsman»,  eller till en furste: »Du ogudaktige»?

Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.

 Gud har ju ej anseende till någon hövdings person,  han aktar den rike ej för mer än den fattige,  ty alla äro de hans händers verk.

Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.

 I ett ögonblick omkomma de, mitt i natten:  folkhopar gripas av bävan och förgås,  de väldige ryckas bort, utan människohand.

Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.

 Ty hans ögon vakta på var mans vägar,  och alla deras steg, dem ser han.

Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.

 Intet mörker finnes och ingen skugga så djup,  att ogärningsmän kunna fördölja sig däri.

Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.

 Ty länge behöver Gud ej vakta på en människa,  innan hon måste stå till doms inför honom.

Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;

 Han krossar de väldige utan rannsakning  och låter så andra träda fram i deras ställe.

Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.

 Ja, han märker väl vad de göra,  han omstörtar dem om natten och låter dem förgås.

Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,

 Såsom ogudaktiga tuktar han dem  öppet, inför människors åsyn,

Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;

 eftersom de veko av ifrån honom  och ej aktade på alla hans vägar.

Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.

 De bragte så den armes rop inför honom,  och rop av betryckta fick han höra.

Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?

 Vem vågar då fördöma, om han stillar larmet?  Ja, vem vill väl skåda honom, om han döljer sitt ansikte,  för ett folk eller för en enskild man,

Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.

 när han vill rycka makten ifrån gudlösa människor  och hindra dem att bliva snaror för folket?

Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.

 Kan man väl säga till Gud: »Jag måste lida,  jag som ändå intet har förbrutit.

Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.

 Visa mig du vad som går över mitt förstånd;  om jag har gjort något orätt, vill jag då ej göra så mer.»

Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät,niin puhu.

 Skall då han, för ditt klanders skull, giva vedergällning såsom du vill?  Du själv, och icke jag, må döma därom;  ja, tala du ut vad du menar.

Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.

 Men kloka män skola säga så till mig,  visa män, när de få höra mig:

Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.

 »Job talar utan någon insikt,  hans ord äro utan förstånd.»

Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.

 Så må nu Job utstå prövningar allt framgent,  då han vill försvara sig på ogärningsmäns sätt.

Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.

 Till sin synd lägger han ju uppenbar ondska,  oss till hån slår han ihop sina händer  och talar stora ord mot Gud.