Job 18

Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:

Därefter tog Bildad från Sua till orda och sade:

Koska te lakkaatte puhumasta? ymmärtäkäät ensin, ja puhukaamme sitte.

 Huru länge skolen I gå på jakt efter ord?  Kommen till förstånd; sedan må vi talas vid.

Miksi me pidetään niinkuin juhdat, ja olemme niin saastaiset teidän silmäinne edestä?

 Varför skola vi aktas såsom oskäliga djur,  räknas i edra ögon såsom ett förstockat folk?

Tahdotkos revetä kiukussas? luuletkos, että maa sinun tähtes hyljätään ja kallio siirretään siastansa?

 Du som i din vrede sliter sönder dig själv,  menar du att dör din skull jorden skall bliva öde  och klippan flyttas bort från sin plats?

Jumalattoman valkeus pitää myös sammutettaman, ja hänen valkiansa kipinä ei pidä paistaman.

 Nej, den ogudaktiges ljus skall slockna ut,  och lågan av hans eld icke giva något sken.

Hänen majassansa pitää valkeus tuleman pimeydeksi, ja hänen kynttilänsä pitää siinä sammutettaman.

 Ljuset skall förmörkas i hans hydda,  och lampan slockna ut för honom.

Hänen voimansa askeleet pitää ahdistettaman; ja hänen neuvonsa pitää hänen maahan sysäämän.

 Hans väldiga steg skola stäckas,  hans egna rådslag bringa honom på fall.

Sillä hän on viety jalkoinensa paulaan, ja vaeltaa verkossa.

 Ty han rusar med sina fötter in i nätet,  försåten lura, där han vandrar fram;

Paula pitää pitämän hänen kantapäänsä, ja ryövärit pitää hänen käsittämän.

 snaran griper honom om hälen,  och gillret tager honom fatt;

Hänen paulansa on viritetty maan päälle, ja hänen satimensa hänen polullensa.

 garn till att fånga honom äro lagda på marken  och snärjande band på hans stig.

Kaikin tahoin pitää kauhistukset häntä peljättämän, ja hänen jalkansa eksyttämän.

 Från alla sidor ängsla honom förskräckelser,  de jaga honom, varhelst han går fram.

Nälkä pitää oleman hänen tavaransa, ja onnettomuus pitää oleman valmistettu hänen kylkeensä.

 Olyckan vill uppsluka honom,  och ofärd står redo, honom till fall.

Hänen nahkansa vahvuus pitää kulutettaman, ja hänen väkevyytensä pitää kuoleman esikoisen syömän.

 Under hans hud frätas hans lemmar bort,  ja, av dödens förstfödde bortfrätas hans lemmar.

Hänen toivonsa pitää revittämän ylös juurinensa hänen majastansa, ja hän pitää ajettaman pelkoin kuninkaan tykö.

 Ur sin hydda, som han förtröstar på, ryckes han bort,  och till förskräckelsernas konung vandrar han hän.

Se on asuva hänen majassansa hänen puutteensa tähden: hänen majansa päälle pitää tulikiveä viskottaman.

 I hans hydda får främlingar bo,  och svavel utströs över hans boning.

Alhaalta pitää hänen juurensa kuivettuman, ja ylhäältä hänen elonsa niitettämän.

 Nedantill förtorkas hans rötter,  och ovantill vissnar hans krona bort.

Hänen muistonsa pitää hukkuman maan päältä, ja ei pidä ensinkään hänellä nimeä oleman kadulla.

 Hans åminnelse förgås ifrån jorden,  hans namn lever icke kvar i världen.

Hän pitää ajettaman valkeudesta pimeyteen, ja pitää maalta heitettämän pois.

 Från ljus stötes han ned i mörker  och förjagas ifrån jordens krets.

Ei hänellä pidä yhtään lasta oleman, eikä lasten lasta hänen kanssansa; ja ei pidä yhtään hänen asuinsioihinsa jäämän.

 Utan barn och avkomma bliver han i sitt folk,  och ingen i hans boningar skall slippa undan.

Ne jotka hänen perässänsä tulevat, pitää hämmästymän hänen päivästänsä, ja ne jotka hänen edellänsä ovat olleet, pitää peljästymän.

 Över hans ofärdsdag häpna västerns folk,  och österns män gripas av rysning.

Tämä on jumalattoman maja, ja tämä on sen sia, joka ei Jumalasta mitään tiedä.

 Ja, så sker det med den orättfärdiges hem,  så går det dens hus, som ej vill veta av Gud.