Jeremiah 20

Mutta kun Pashur Immerin poika, pappi, joka oli ylimmäikseksi pantu Herran huoneessa, kuuli Jeremian ennustavan näitä sanoja,

Då nu Pashur, Immers son, prästen, som var överuppsyningsman i HERRENS hus, hörde Jeremia profetera detta,Jer. 38,1.

Löi Pashur propheta Jeremiaa, ja heitti tämän vankiuteen, Benjaminin ylimmäisessä portissa, joka Herran huoneessa on.

lät han hudflänga profeten Jeremia och satte honom i stocken i Övre Benjaminsporten till HERRENS hus.Jer. 29,26 . 37,15.

Ja toisena päivänä otti Pashur Jeremian vankiudesta. Niin Jeremia sanoi hänelle: ei Herra kutsu sinun nimeäs Pashur, vaan Magor joka taholta.

Men när Pashur dagen därefter släppte Jeremia lös ur stocken, sade Jeremia till honom: »Pashur är icke det namn varmed HERREN benämner dig, utan Magor-Missabib;

Sillä näin sanoo Herra: katso, minä annan sinun kaikkein sinun ystäväis kanssa pelkoon, ja heidän pitää kaatuman vihollistensa miekan kautta, ja sen pitää sinun silmäs näkemän; ja minä olen hylkäävä koko Juudan Babelin kuninkaan käteen, jonka pitää viemän heitä Babeliin ja tappaman miekalla.

ty så säger HERREN: Se, jag skall göra dig till skräck såväl för dig själv som för alla dina vänner; och de skola falla för sina fienders svärd, i din egen åsyn. Och hela Juda skall jag giva i den babyloniske konungens hand, och han skall föra dem bort till Babel och dräpa dem med svärd.

Ja minä olen antava kaiken tämän kaupungin kalun, ynnä kaiken hänen työnsä kanssa, ja kaikki kalliit kappaleet, ja kaiken Juudan kuningasten tavaran, tahdon minä antaa heidän vihollistensa käteen, niin että heidän pitää heitä ryöstämän, ottaman pois ja viemän Babeliin.

Och jag skall giva denna stads alla rikedomar, allt dess gods och alla dyrbarheter däri, ja, Juda konungars alla skatter skall jag giva i deras fienders hand; och de skola göra det till sitt byte och taga det och föra det till Babel.2 Kon. 20,17. Jes. 39,6. Jer. 15,13. 17,8.

Ja sinä Pashur, sinun pitää kaiken perhees kanssa menemän vankiuteen, ja menemän Babeliin; siellä pitää sinun kuoleman ja haudattaman, sinä ynnä kaikkein sinun ystäväis kanssa, joille sinä valhetta ennustanut olet.

Och du själv, Pashur, skall gå i fångenskap, med alla som bo i ditt hus. Du skall komma till Babel; där skall du dö, och där skall du begravas, Sjungen till HERRENS ära, jämte alla dina vänner, för vilka du har profeterat lögn.»

Herra, sinä olet minun yllyttänyt, ja minä olen yltynyt; sinä olet minulle juuri väkevä ollut, ja olet voittanut; mutta minä olen sentähden tullut syljetyksi joka päivä, että jokainen nauraa minua.

 Du, HERRE, övertalade mig, och jag lät mig övertalas;      du grep mig och blev mig övermäktig.  Så har jag blivit ett ständigt åtlöje;      var man bespottar mig.Jer. 1,6 f.

Sillä sittekuin minä puhunut, huutanut ja saarnannut olen siitä tuskasta ja hävityksestä, on Herran sana tullut minulle pilkaksi ja nauruksi joka päivä.

 Ty' så ofta jag talar, måste jag klaga;  jag måste ropa över våld och förtryck,  ty HERRENS ord har blivit mig  till smälek och hån beständigt.

Niin minä sanoin: en minä tahdo enään ajatella hänen päällensä, enkä tahdo enään saarnata hänen nimeensä; mutta minun sydämessäni oli niinkuin polttavainen tuli, suljettu minun luissani, niin että minä suutuin kärsimästä, enkä enää voinut.

 Men när jag sade: »Jag vill icke tänka på honom  eller vidare tala i hans namn»,  då blev det i mitt hjärta såsom brunne där en eld,      instängd i mitt innersta;  jag mödade mig med att uthärda den,      men jag kunde det icke.

Sillä minä kuulin monen panetuksen ja pelvon joka paikasta: kantakaat päälle, me tahdomme vahvasti kantaa hänen päällensä, sanovat kaikki minun ystäväni ja kumppanini, jos me taitaisimme voittaa hänen, tulla hänen kanssansa yhteen ja kostaa hänelle.

 Ty jag hör mig förtalas av många;      skräck från alla sidor!  »Anklagen honom!» »Ja, vi vilja anklaga honom!»  Alla som hava varit mina vänner      vakta på att jag skall falla:  »Kanhända skall han låta locka sig,      så att vi bliva honom övermäktiga  och få taga hämnd på honom.»Ps. 31,14.

Mutta Herra on minun kanssani, niinkuin väkevä sankari; sentähden pitää minun vainoojani lankeeman ja ei voittaman, vaan pitää suureen häpiään tuleman, että he niin tyhmästi toimittavat; se häpiä pitää oleman ijankaikkinen, ja ei pidä unohdettaman.

 Men HERREN är med mig      såsom en väldig hjälte;  därför skola mina förföljare komma på fall      och intet förmå.  Ja, de skola storligen komma på skam,      därför att de ej hade förstånd;  de skola drabbas av en evig blygd,      som icke skall varda förgätenJer. 15,20. 17,18. 23,40.

Ja nyt Herra Zebaot, sinä joka koettelet vanhurskaan, sinä tutkit munaskuut ja sydämen: anna minun nähdä kostos heistä; sillä minä olen antanut sinun haltuus minun asiani.

 Ty HERREN Sebaot prövar med rättfärdighet,  han ser njurar och hjärta.  Så skall jag då få se din hämnd på dem,  ty för dig har jag lagt fram min sak.1 Sam. 16,7. Ps. 7,10. Jer. 11,20. 17,10.

Veisatkaat Herralle, kiittäkäät Herraa, joka auttaa köyhän henkeä pahain käsistä.

 Sjungen till HERRENS ära,      loven HERREN;  ty han räddar den fattiges själv      ur de ondas hand.

Kirottu olkoon se päivä, jona minä syntynyt olen; älköön se päivä olko siunattu, jona minun äitini on minun synnyttänyt.

 Förbannad vare den dag      på vilken jag föddes;  utan välsignelse blive den dag      då min moder födde mig.Job 3,1 f. 10,18. Jer. 15,10.

Kirottu olkoon se mies, joka minun isälleni sanomaa toi ja sanoi: sinä olet saanut nuoren pojan; suuresti ilahuttaaksensa häntä.

 Förbannad vare den man      som förkunnade för min fader: »Ett  gossebarn är dig fött»,      och så gjorde honom stor glädje.

Se mies olkoon niinkuin ne kaupungit, jotka Herra kukisti, ja ei sitä katunut; hän kuulkaan huomeneltain parun ja puolipäivänä huudon:

 Gånge det den mannen såsom det gick de städer  som HERREN omstörtade utan förbarmande.  Må han få höra klagorop om morgonen  och härskri om middagen.1 Mos. 19,24 f. Jes. 13,19. Jer. 50,40. Hes. 16,49 f.Hos. 11,8. Am. 4,11. Luk. 17,29. Judas v. 7.

Ettes siis tappanut minua äitini kohdussa, että minun äitini olis ollut minun hautani, ja hänen kohtunsa olis ijankaikkisesti kantava ollut.

 därför att han icke dräpte mig strax i moderlivet,  så att min moder fick bliva min grav  och hennes liv vara havande för evigt.

Miksi minä siis olen äitini kohdusta tullut, tuskaa ja sydämen surua näkemään, ja kuluttamaan päiviäni häpiällä?

 Varför kom jag ut ur moderlivet  och fick se olycka och bedrövelse,  så att mina dagar måste försvinna i skam?