Hosea 11

Kuin Israel nuori oli, pidin minä hänen rakkaana, ja minä kutsuin Egyptistä minun poikani.

 När Israel var ung, fick jag honom kär,  och ut ur Egypten kallade jag min son.2 Mos. 3,8. 4,22 f. Matt. 2,15.

Mutta kuin heitä nyt kutsutaan, niin he kääntyvät pois, ja uhraavat Baalimille, ja suitsuttavat kuville.

 Men ju mer de hava blivit kallade,      dess mer hava de dragit sig undan;  de frambära offer åt Baalerna,      och åt belätena tända de offereld.

Minä opetin Ephraimin käymään, ja talutin häntä käsivarsista, vaan nyt ei he tahdo tietää, että minä heitä parantanut olen.

 Och likväl var det jag som lärde Efraim att gå,  och som tog dem upp i mina armar.  Men de förstodo icke att jag ville hela dem.2 Mos. 13,21. 5 Mos. 1,31.

Minä annoin heidän vetää ihmisen ijestä, ja käydä rakkauden ohjissa, ja minä autin heitä, otin ikeen heidän kaulastansa, ja annoin heille elatuksen.

 Med lena band drog jag dem,  med kärlekens tåg;  jag lättade oket över deras halsar,  jag sänkte mig ned till dem och gav dem föda.

Ei heidän pidä palajaman Egyptin maalle, vaan Assur pitää heidän kuninkaansa oleman; sillä ei he tahdo itsiänsä kääntää.

 Borde de då icke få vända tillbaka till Egyptens land  eller få Assur till sin konung,  eftersom de icke vilja omvända sig?

Sentähden pitää miekan tuleman heidän kaupunkinsa päälle, ja heidän salpansa tempaaman ylös, ja syömän ne, heidän neuvonsa tähden.

 Ja, svärdet skall rasa i deras städer  och förstöra deras bommar och frossa omkring sig,  för deras anslags skull.

Minun kansani väsyy kääntymästä minun puoleeni; ehkä kuinka heille saarnattaisiin, niin ei kenkään hankitse kuulemaan.

 Ty mitt folks håg står till avfall från mig;  och huru mycket man än kallar dem till den som är därovan,  så höjer sig ändå ingen.

Mitä minun pitää sinusta tekemän, Ephraim? Varjelenko minä sinua, Israel? Pitäiskö minun sinulle tekemän niinkuin Adamalle, ja asettaman sinun niinkuin Zeboimin? Mutta minun sydämelläni on toinen mieli, minun laupiuteni on ylen palava:

 Men huru skall jag kunna giva dig till pris, Efraim,      och låta dig fara, Israel?  Icke kan jag giva dig till pris såsom Adma      och låta det gå dig såsom Seboim?  Mitt hjärta vänder sig i mig,      all min barmhärtighet vaknar.5 Mos. 29,23.

Etten minä tee hirmuisen vihani jälkeen, enkä palaja Ephraimia kadottamaan; sillä minä olen Jumala, ja en ihminen, ja olen pyhä teidän keskellänne, ja en tahdo tulla kaupunkiin.

 Jag vill icke låta dig känna      min vredes glöd,  jag skall icke vidare      fördärva Efraim.  Ty jag är Gud      och icke en människa;  helig är jag bland eder,  och med vrede vill jag ej komma.4 Mos. 23,19. 1 Sam. 15,29. Hes. 18,23. 33,11.

Silloin Herraa seurataan, ja hän on kiljuva niinkuin jalopeura; ja kuin hän kiljuu, niin ne peljästyvät, jotka lännessä ovat.

 Efter HERREN skola de så draga åstad,      och han skall ryta såsom ett lejon;  ja, han skall upphäva ett rytande,      och hans barn skola då med bävan      samlas västerifrån;Joel 3,16. Am. 1,2.

Ja Egyptissä ne myös peljästyvät niinkuin lintu, ja ne Assurin maasta niinkuin kyhkyinen; ja minä tahdon heitä asettaa huoneisiinsa, sanoo Herra.

 såsom fåglar skola de med bävan komma från Egypten      och såsom duvor från Assurs land.  Och sedan skall jag låta dem bo kvar i sina hus,      säger HERREN.                    Hosea, 12 Kapitlet             Efraims trolöshet.  Drag ur hans                   stamfaders historia.

Ephraimissa on joka paikassa valhe minua vastaan, ja Israelin huoneessa petos; mutta Juuda hallitsee vielä Jumalan kanssa, ja on uskollinen pyhäin kanssa.

 Efraim har omvärvt mig med lögn      och Israels hus med svek  Juda är alltjämt trolös mot Gud,      mot den Helige, den Trofaste.