Psalms 94

Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.

JEHOVÁ, Dios de las venganzas, Dios de las venganzas, muéstrate.

Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.

Ensálzate, oh Juez de la tierra: Da el pago á los soberbios.

Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?

¿Hasta cuándo los impíos, Hasta cuándo, oh JEHOVÁ, se gozarán los impíos?

Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?

¿Hasta cuándo pronunciarán, hablarán cosas duras, Y se vanagloriarán todos los que obran iniquidad?

Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.

Á tu pueblo, oh JEHOVÁ, quebrantan, Y á tu heredad afligen.

Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,

Á la viuda y al extranjero matan, Y á los huérfanos quitan la vida.

Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.

Y dijeron: No verá JAH, Ni entenderá el Dios de Jacob.

Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?

Entended, necios del pueblo; Y vosotros fatuos, ¿cuándo seréis sabios?

Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?

El que plantó el oído, ¿no oirá? El que formó el ojo, ¿no verá?

Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?

El que castiga las gentes, ¿no reprenderá? ¿No sabrá el que enseña al hombre la ciencia?

Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.

JEHOVÁ conoce los pensamientos de los hombres, Que son vanidad.

Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,

Bienaventurado el hombre á quien tú, JAH, castigares, Y en tu ley lo instruyeres;

Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.

Para tranquilizarle en los días de aflicción, En tanto que para el impío se cava el hoyo.

Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.

Porque no dejará JEHOVÁ su pueblo, Ni desamparará su heredad;

Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.

Sino que el juicio será vuelto á justicia, Y en pos de ella irán todos los rectos de corazón.

Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?

¿Quién se levantará por mí contra los malignos? ¿Quién estará por mí contra los que obran iniquidad?

Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.

Si no me ayudara JEHOVÁ, Presto morara mi alma en el silencio.

Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.

Cuando yo decía: Mi pie resbala: Tu misericordia, oh JEHOVÁ, me sustentaba.

Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.

En la multitud de mis pensamientos dentro de mí, Tus consolaciones alegraban mi alma.

Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.

¿Juntaráse contigo el trono de iniquidades, Que forma agravio en el mandamiento?

He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,

Pónense en corros contra la vida del justo, Y condenan la sangre inocente.

Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,

Mas JEHOVÁ me ha sido por refugio; Y mi Dios por roca de mi confianza.

Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.

Y él hará tornar sobre ellos su iniquidad, Y los destruirá por su propia maldad; Los talará JEHOVÁ nuestro Dios.