Psalms 91

Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,

EL que habita al abrigo del Altísimo, Morará bajo la sombra del Omnipotente.

Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.

Diré yo á JEHOVÁ: Esperanza mía, y castillo mío; Mi Dios, en él confiaré.

Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.

Y él te librará del lazo del cazador: De la peste destruidora.

Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;

Con sus plumas te cubrirá, Y debajo de sus alas estarás seguro: Escudo y adarga es su verdad.

Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,

No tendrás temor de espanto nocturno, Ni de saeta que vuele de día;

Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.

Ni de pestilencia que ande en oscuridad, Ni de mortandad que en medio del día destruya.

Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.

Caerán á tu lado mil, Y diez mil á tu diestra: Mas á ti no llegará.

Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.

Ciertamente con tus ojos mirarás, Y verás la recompensa de los impíos.

Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.

Porque tú has puesto á JEHOVÁ, que es mi esperanza. Al Altísimo por tu habitación,

Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.

No te sobrevendrá mal, Ni plaga tocará tu morada.

Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,

Pues que á sus ángeles mandará acerca de ti, Que te guarden en todos tus caminos.

Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.

En las manos te llevarán, Porque tu pie no tropiece en piedra.

Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.

Sobre el león y el basilisco pisarás; Hollarás al cachorro del león y al dragón.

Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.

Por cuanto en mí ha puesto su voluntad, yo también lo libraré: Pondrélo en alto, por cuanto ha conocido mi nombre.

Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.

Me invocará, y yo le responderé: Con él estaré yo en la angustia: Lo libraré, y le glorificaré.

Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.

Saciarélo de larga vida, Y mostraréle mi salud.