Psalms 71

Sinuun, Herra, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä.
EN ti, oh JEHOVÁ, he esperado; No sea yo confuso para siempre.
Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.
Hazme escapar, y líbrame en tu justicia: Inclina tu oído y sálvame.
Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.
Séme por peña de estancia, adonde recurra yo continuamente: Mandado has que yo sea salvo; Porque tú eres mi roca, y mi fortaleza.
Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä.
Dios mío, líbrame de la mano del impío, De la mano del perverso y violento.
Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.
Porque tú, oh Señor JEHOVÁ, eres mi esperanza: Seguridad mía desde mi juventud.
Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.
Por ti he sido sustentado desde el vientre: De las entrañas de mi madre tú fuiste el que me sacaste: De ti será siempre mi alabanza.
Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani.
Como prodigio he sido á muchos; Y tú mi refugio fuerte.
Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä.
Sea llena mi boca de tu alabanza, De tu gloria todo el día.
Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen.
No me deseches en el tiempo de la vejez; Cuando mi fuerza se acabare, no me desampares.
Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät,
Porque mis enemigos han tratado de mí; Y los que acechan mi alma, consultaron juntamente.
Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa.
Diciendo: Dios lo ha dejado: Perseguid y tomadle, porque no hay quien le libre.
Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan.
Oh Dios, no te alejes de mí: Dios mío, acude presto á mi socorro.
Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
Sean avergonzados, fallezcan los adversarios de mi alma; Sean cubiertos de vergüenza y de confusión los que mi mal buscan.
Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.
Mas yo siempre esperaré, Y añadiré sobre toda tu alabanza.
Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea.
Mi boca publicará tu justicia Y tu salud todo el día, Aunque no sé el número de ellas.
Minä vaellan Herran, Herran väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.
Vendré á las valentías del Señor JEHOVÁ: Haré memoria de sola tu justicia.
Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.
Oh Dios, enseñásteme desde mi mocedad; Y hasta ahora he manifestado tus maravillas.
Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille.
Y aun hasta la vejez y las canas; oh Dios, no me desampares, Hasta que denuncie tu brazo á la posteridad, Tus valentías á todos los que han de venir.
Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?
Y tu justicia, oh Dios, hasta lo excelso; Porque has hecho grandes cosas: Oh Dios, ¿quién como tú?
Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä.
Tú, que me has hecho ver muchas angustias y males, Volverás á darme vida, Y de nuevo me levantarás de los abismos de la tierra.
Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen.
Aumentarás mi grandeza, Y volverás á consolarme.
Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa.
Asimismo yo te alabaré con instrumento de salterio, Oh Dios mío: tu verdad cantaré yo á ti en el arpa, Oh Santo de Israel.
Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.
Mis labios cantarán cuando á ti salmeare, Y mi alma, á la cual redimiste.
Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
Mi lengua hablará también de tu justicia todo el día: Por cuanto fueron avergonzados, porque fueron confusos los que mi mal procuraban.