Psalms 49

Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,

Al Músico principal: Salmo para los hijos de Coré. OÍD esto, pueblos todos; Escuchad, habitadores todos del mundo:

Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.

Así los plebeyos como los nobles, El rico y el pobre juntamente.

Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.

Mi boca hablará sabiduría; Y el pensamiento de mi corazón inteligencia.

Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.

Acomodaré á ejemplos mi oído: Declararé con el arpa mi enigma.

Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?

¿Por qué he de temer en los días de adversidad, Cuando la iniquidad de mis insidiadores me cercare?

Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.

Los que confían en sus haciendas, Y en la muchedumbre de sus riquezas se jactan,

Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.

Ninguno de ellos podrá en manera alguna redimir al hermano, Ni dar á Dios su rescate.

Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,

(Porque la redención de su vida es de gran precio, Y no se hará jamás;)

Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.

Que viva adelante para siempre, Y nunca vea la sepultura.

Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.

Pues se ve que mueren los sabios, Así como el insensato y el necio perecen, Y dejan á otros sus riquezas.

Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.

En su interior tienen que sus casas serán eternas, Y sus habitaciones para generación y generación: Llamaron sus tierras de sus nombres.

Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.

Mas el hombre no permanecerá en honra: Es semejante á las bestias que perecen.

Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, Sela!

Este su camino es su locura: Con todo, corren sus descendientes por el dicho de ellos. (Selah.)

He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin.

Como rebaños serán puestos en la sepultura; La muerte se cebará en ellos; Y los rectos se enseñorearán de ellos por la mañana: Y se consumirá su bien parecer en el sepulcro de su morada.

Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, Sela!

Empero Dios redimirá mi vida del poder de la sepultura, Cuando me tomará. (Selah.)

Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.

No temas cuando se enriquece alguno, Cuando aumenta la gloria de su casa;

Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.

Porque en muriendo no llevará nada, Ni descenderá tras él su gloria.

Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.

Si bien mientras viviere, dirá dichosa á su alma: Y tú serás loado cuando bien te tratares.

Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.

Entrará á la generación de sus padres: No verán luz para siempre.

Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.

El hombre en honra que no entiende, Semejante es á las bestias que perecen.