Psalms 132

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,

Cántico gradual. ACUÉRDATE, oh JEHOVÁ, de David, Y de toda su aflicción;

Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:

Que juró él á JEHOVÁ, Prometió al Fuerte de Jacob:

En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;

No entraré en la morada de mi casa, Ni subiré sobre el lecho de mi estrado;

En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,

No daré sueño á mis ojos, Ni á mis párpados adormecimiento.

Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.

Hasta que halle lugar para JEHOVÁ, Moradas para el Fuerte de Jacob.

Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.

He aquí, en Ephrata oímos de ella: Hallamósla en los campos del bosque.

Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.

Entraremos en sus tiendas; Encorvarnos hemos al estrado de sus pies.

Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.

Levántate, oh JEHOVÁ, á tu reposo; Tú y el arca de tu fortaleza.

Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.

Tus sacerdotes se vistan de justicia, Y regocíjense tus santos.

Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.

Por amor de David tu siervo No vuelvas de tu ungido el rostro.

Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.

En verdad juró JEHOVÁ á David, No se apartará de ellos: Del fruto de tu vientre pondré sobre tu trono.

Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.

Si tus hijos guardaren mi alianza, Y mi testimonio que yo les enseñaré, Sus hijos también se sentarán sobre tu trono para siempre.

Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.

Porque JEHOVÁ ha elegido á Sión; Deseóla por habitación para sí.

Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.

Éste es mi reposo para siempre: Aquí habitaré, porque la he deseado.

Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.

Á su mantenimiento daré bendición: Sus pobres saciaré de pan.

Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.

Asimismo vestiré á sus sacerdotes de salud, Y sus santos darán voces de júbilo.

Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.

Allí haré reverdecer el cuerno de David: He prevenido lámpara á mi ungido.

Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.

Á sus enemigos vestiré de confusión: Mas sobre él florecerá su corona.