Psalms 122

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

Cántico gradual: de David. YO me alegré con los que me decían: Á la casa de JEHOVÁ iremos.

Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

Nuestros pies estuvieron En tus puertas, oh Jerusalem;

Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

Jerusalem, que se ha edificado Como una ciudad que está bien unida entre sí.

Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

Y allá subieron las tribus, las tribus de JAH, Conforme al testimonio dado á Israel, Para alabar el nombre de JEHOVÁ.

Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

Porque allá están las sillas del juicio, Las sillas de la casa de David.

Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

Pedid la paz de Jerusalem: Sean prosperados los que te aman.

Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

Haya paz en tu antemuro, Y descanso en tus palacios.

Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

Por amor de mis hermanos y mis compañeros Hablaré ahora paz de ti.

Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.

Á causa de la casa de JEHOVÁ nuestro Dios, Buscaré bien para ti.