1. Home
  2. Pair
  3. FinBiblia
  4. SpaRV
  5. Prov.12

Proverbs 12

12:1
Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
EL que ama la corrección ama la sabiduría: Mas el que aborrece la reprensión, es ignorante.
12:2
Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
El bueno alcanzará favor de JEHOVÁ: Mas él condenará al hombre de malos pensamientos.
12:3
Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
El hombre no se afirmará por medio de la impiedad: Mas la raíz de los justos no será movida.
12:4
Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
La mujer virtuosa corona es de su marido: Mas la mala, como carcoma en sus huesos.
12:5
Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
Los pensamientos de los justos son rectitud; Mas los consejos de los impíos, engaño.
12:6
Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
Las palabras de los impíos son para acechar la sangre: Mas la boca de los rectos los librará.
12:7
Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
Dios trastornará á los impíos, y no serán más: Mas la casa de los justos permanecerá.
12:8
Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
Según su sabiduría es alabado el hombre: Mas el perverso de corazón será en menosprecio.
12:9
Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
Mejor es el que es menospreciado y tiene servidores, Que el que se precia, y carece de pan.
12:10
Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
El justo atiende á la vida de su bestia: Mas las entrañas de los impíos son crueles.
12:11
Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
El que labra su tierra, se hartará de pan: Mas el que sigue los vagabundos es falto de entendimiento.
12:12
Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
Desea el impío la red de los malos: Mas la raíz de los justos dará fruto.
12:13
Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
El impío es enredado en la prevaricación de sus labios: Mas el justo saldrá de la tribulación.
12:14
Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
El hombre será harto de bien del fruto de su boca: Y la paga de las manos del hombre le será dada.
12:15
Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
El camino del necio es derecho en su opinión: Mas el que obedece al consejo es sabio.
12:16
Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
El necio luego al punto da á conocer su ira: Mas el que disimula la injuria es cuerdo.
12:17
Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
El que habla verdad, declara justicia; Mas el testigo mentiroso, engaño.
12:18
Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
Hay quienes hablan como dando estocadas de espada: Mas la lengua de los sabios es medicina.
12:19
Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
El labio de verdad permanecerá para siempre: Mas la lengua de mentira por un momento.
12:20
Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
Engaño hay en el corazón de los que piensan mal: Mas alegría en el de los que piensan bien.
12:21
Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
Ninguna adversidad acontecerá al justo: Mas los impíos serán llenos de mal.
12:22
Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
Los labios mentirosos son abominación á JEHOVÁ: Mas los obradores de verdad su contentamiento.
12:23
Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
El hombre cuerdo encubre la ciencia: Mas el corazón de los necios publica la necedad.
12:24
Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
La mano de los diligentes se enseñoreará: Mas la negligencia será tributaria.
12:25
Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
El cuidado congojoso en el corazón del hombre, lo abate; Mas la buena palabra lo alegra.
12:26
Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
El justo hace ventaja á su prójimo: Mas el camino de los impíos les hace errar.
12:27
Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
El indolente no chamuscará su caza: Mas el haber precioso del hombre es la diligencia.
12:28
Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
En el camino de la justicia está la vida; Y la senda de su vereda no es muerte.

© bibleglot.com