Job 23

Job vastasi ja sanoi:

Y RESPONDIÓ Job, y dijo:

Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

Hoy también hablaré con amargura; Que es más grave mi llaga que mi gemido.

Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

¡Quién me diera el saber dónde hallar á Dios! Yo iría hasta su silla.

Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

Ordenaría juicio delante de él, Y henchiría mi boca de argumentos.

Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

Yo sabría lo que él me respondería, Y entendería lo que me dijese.

Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

¿Pleitearía conmigo con grandeza de fuerza? No: antes él la pondría en mí.

Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

Allí el justo razonaría con él: Y escaparía para siempre de mi juez.

Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

He aquí yo iré al oriente, y no lo hallaré; Y al occidente, y no lo percibiré:

Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

Si al norte él obrare, yo no lo veré; Al mediodía se esconderá, y no lo veré.

Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

Mas él conoció mi camino: Probaráme, y saldré como oro.

Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

Mis pies tomaron su rastro; Guardé su camino, y no me aparté.

Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

Del mandamiento de sus labios nunca me separé; Guardé las palabras de su boca más que mi comida.

Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

Empero si él se determina en una cosa, ¿quién lo apartará? Su alma deseó, é hizo.

Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

Él pues acabará lo que ha determinado de mí: Y muchas cosas como éstas hay en él.

Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

Por lo cual yo me espanto en su presencia: Consideraré, y temerélo.

Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

Dios ha enervado mi corazón, Y hame turbado el Omnipotente.

Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.

¿Por qué no fuí yo cortado delante de las tinieblas, Y cubrió con oscuridad mi rostro?